Puolustusministerit Carl Haglund ja Peter Hultqvist julkistivat 17. helmikuuta Tukholmassa Folk & Försvarin ja Suomen instituutin (Finlandsinstitutet) järjestämässä tilaisuudessa maiden rauhan ajan yhteistyön tiivistämisedellytyksiä käsittelevän raportin pääkohdat. Siinä esitetään mm. suojattuja tietoyhteyksiä, yhteistä huoltotoimintaa ja tukeutumista tukikohtiin.

Suomen ja Ruotsin puolustusministeriöiden ja puolustusvoimien laatimassa selvityksessä on keskitytty rauhan ajan yhteistyöhön ja tarkasteltu perusteellisesti yhteistyömahdollisuuksia niin maalla, merellä kuin ilmassakin.

Asiantuntijat ovat myös selvittäneet, voitaisiinko esimerkiksi samanlaisia helikoptereita tai panssarivaunuja huoltaa yhdessä sen sijaan, että ne huollettaisiin yksin. Lisäksi on pohdittu, voitaisiinko tulevaisuudessa tehdä isompia hankintoja yhdessä.

Raportin mukaan yksi ensimmäisistä kuntoon laitettavista asioita ovat Suomen ja Ruotsin väliset suojatut viestiyhteydet. Tämä muodostaa syvemmän yhteistyön edellytyksen.

Viestiyhteyksien tulisi olla kunnossa kaikilla tasoilla, niin puolustusministeriöiden kuin puolustusvoimienkin välillä, eli Pääesikuntien, maavoimien joukkojen sekä merivoimien ja ilmavoimien tukikohtien ja alusten tasalla.

Toinen merkittävä yhteistyön muoto on koulutus ja harjoittelu. Jo lähiaikoina voisi olla mahdollisuus kouluttaa ja harjoittaa sotilaita enemmän yhdessä sekä nykyistä tehokkaammin käyttää esimerkiksi toistemme harjoitusalueita.

Jo nyt Suomen ja Ruotsin ilmavoimat harjoittelevat säännöllisesti yhdessä pohjoisessa ns. Cross Border -toiminnassa. Mukana on myös norjalaisia koneita (kuva alla).

Myös lentokoneet ja laivat voisivat nykyistä joustavammin tarvittaessa tukeutua toistensa tukikohtiin ja satamiin. Raportissa todetaan myös, että, maa-, meri- ja ilmavoimissa tulisi muodostaa nimettyjä joukkoja, jotka voisivat kouluttaa ja harjoitella yhdessä.

Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi maiden merivoimat tai ilmavoimat yhdistettäisiin. Mutta muodostamalla yhteisiä joukkoja (maavoimissa esimerkiksi yhteisen prikaatin tai merivoimissa yhteisen laivasto-osaston) voitaisiin säännöllisesti harjoitella arkipäivän toimintoja ja samalla oppia.

Pidemmällä aikavälillä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin merialueiden ja ilmatilojen valvonnassa voisi kehittää entisestään. Jo nyt tehdään tiivistä yhteistyötä merivalvonnassa ja tulevaisuudessa vastaavaa yhteistyötä voisi tehdä myös ilmavalvonnan saralla.

Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön tiivistäminen edellyttää lisätöitä ja paljon aikaa. Puolustusministereille luovutettu raportti sisältää selkeitä odotuksia ministeriöiden linjauksista.

Seuraavassa vaiheessa puolustusministeriöt tarkastelevat raportin ehdotuksia, jonka jälkeen poliittinen johto molemmissa maissa linjaa, kuinka yhteistyötä kehitetään.

Puolustusministeriö korostaa, että Ruotsin kanssa ei olla muodostamassa puolustusliittoa tai sopimassa keskinäisistä turvatakuista.

"Pitää myös muistaa, että Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö ei korvaa muuta kansainvälistä yhteistyötämme, se täydentää sitä. Kansainvälinen yhteistyö tukee jatkossa yhä enemmän omaa puolustustamme ja Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa tätä kokonaisuutta", Puolustusministeriöstä todetaan.