Pimeässä etsintää harjoiteltiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa kansainvälisessä harjoituksessa. Toiminta-alueena oli Sipoon Eestiluodon eteläpuolinen merialue Suomen meripelastusvastuualueella. Harjoitusta johdettiin Suomenlahden merivartioston johtokeskuksessa (Maritime Rescue Sub Centre MRSC Helsinki) Katajanokalla.
Virosta ja Venäjältä harjoituksessa mukana olivat vartiolaivojen ja helikoptereiden lisäksi Tallinnan ja Pietarin meripelastuskeskukset sekä Venäjän Rajavartiopalvelun johtokeskus. Virosta harjoituksessa lensi Piirivalven AgustaWestland AW139 -helikopteri. Venäjää edusti Kamov Ka-27 -pelastuskopteri. Sellaisia ei kovin usein Suomessa ole nähty. Ilma-alukset tukeutuvat Helsinki-Malmin lentoasemalle.
Kolmen maan rajavalvontaviranomaisten helikopterit nousivat lennolle virolaisten johdolla kello 18-19 välillä Helsinki-Malmin lentoasemalta. Uutisen kuvat on otettu kopterien noustessa tehtävää suorittamaan.
Harjoituksen kulkuun oltiin tyytyväisiä Rajavartiolaitoksen tiistai-iltana kello 22.59 julkaiseman tiedotteen mukaan harjoituksen tavoitteet saavutettiin. Kaikki etsittävät ja pelastettavat kohteet (2 henkilöä, vene ja 10 vedenvarassa ollutta nukkea) löytyivät vajaan 4 tunnin pelastustoimien jälkeen. Kolmen maan välinen meripelastusharjoitus oli järjestyksessään 19. ja se toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa pimeässä. Etsintä- ja pelastustoimintaa vaikeutti kova tuuli, joka yltyi illan aikana merialueella yli 15 m/s -nopeuksiin. Rajavartiolaitos kertoi myös yksityiskohtaisempia havaintoja harjoituksen kulusta: · Samanaikaiset kaksi erillistä pelastustehtävää eivät aiheuttaneet ongelmia yksiköissä tai meripelastuskeskuksissa, vaan kumpikin tehtävä pystyttiin hoitamaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisilla yksiköillä. · Yhteydet Suomen, Venäjän ja Viron johtokeskusten välillä toimivat ongelmitta, jonka lisäksi kaikki pelastusyksiköt pystyivät käyttämään englantia harjoituksen työkielenä ja viestit yksiköiden ja keskusten välillä pystyttiin välittämään ymmärrettävästi. · Jokainen etsintätoimiin osallistunut yksikkö löysi ainakin yhden etsittävän kohteen.
· Ulkomaalaiset ilma-aluksille pystyttiin tarjoamaan niiden tarvitsemat polttoaine- ja tukeutumistarpeet. · Uusi käytössä oleva johtamis- ja valvontatekniikka tehostaa johtamista ja etsinnän suorituskykyä, joskin sen hyödyntämistä voidaan edelleen tehostaa. Tämän kaltaisilla monikansallisilla harjoituksilla saadaan luotua toimivat yhteistoimintamallit ja vankka pohja myös vaativimmille meripelastuksen yhteisoperaatioille Suomenlahdella. Rajavartiolaitoksen mukaan harjoituksessa käytetyt kansainväliset toimintamallit tukivat tavoitteisiin pääsemistä. Harjoitukseen osallistuneet yksiköt yöpyvät Helsingissä. Keskiviikkona harjoituksen kokemukset ja palautteet käydään läpi kaikkien harjoitukseen osallistuneiden kanssa yhteispalaverissa. Suomi-Viro-Venäjä kolmikantayhteistyön taustaa Kolmikantayhteistyö aloitettiin vuonna 1994 Suomen aloitteesta. Tarve Suomenlahden itäisen osan kolmen rantavaltion yhteistyöhön syntyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Suomella ja Venäjällä oli jo tiiviit yhteistyösuhteet ja Viron itsenäistyttyä oli luontevaa että Viro osallistuu myös yhteisen rajavalvonta- ja meriturvallisuusjärjestelmän rakentamiseen. Näkyvin ja konkreettisin sektori yhteistyössä on ollut meripelastus. Joka vuosi järjestetään näiden kolmen maan yhteinen meripelastusharjoitus. Rajavartioviranomaisten yhteistyön tarkoitus on lisätä Itämeren alueen turvallisuutta erityisesti Suomenlahden alueella. Yhteistyötä on laajennettu meripelastuksen ja rajaturvallisuuden lisäksi ympäristönsuojeluun ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan.
Lue myös:
|
|||
