Oikeuskanslerinvirasto vastaanotti keväällä 2020 useita kanteluita, joissa pyydettiin tutkimaan viranomaisten lentoasemilla tekemien toimien riittävyyttä koronaviruksen torjunnassa ja selvittämään, kenellä oli tilanteessa johtovastuu. Sekä kanteluissa että julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla näytti olleen olennaisia puutteita Suomeen palaavien matkailijoiden ohjeistamisessa ja koronavirustilanteen hallinnassa. Apulaisoikeuskansleri pyysi selvityksiä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta ja Vantaan kaupungilta. Niistä käy ilmi, että viranomaiset tiedostivat maaliskuun puolivälissä, että lentoasemilla oli toimittava välittömästi ja tehokkaasti pandemian leviämisen estämiseksi. Pääosin selvityksissä kehuttiin hyvää yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Osassa selvityksissä kuitenkin kerrottiin, että tilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut aluksi täysin selkeä. Muun muassa toiselle viranomaiselle oli lähetetty pyyntöjä, joihin ei ollut vastattu. Toimivaltasuhteita pidettiin myös epäselvinä ja vaativan selkeyttämistä. Apulaisoikeuskansleri kiinnittää ratkaisussaan sosiaali- ja terveysministeriön huomiota tartuntatautilaissa säädettyyn ministeriön velvollisuuteen vastata valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteiden johtamisesta. Tätä koskeva tartuntatautilaissa säädetty ministeriötä koskeva tehtävä on yksiselitteinen. Lain perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut pääasiallinen vastuu myös lentoasemilla tapahtuvasta terveysturvallisuuden varmistamisesta ja siihen liittyvien toimien operatiivisesta johtamisesta ja yhteensovittamisesta. Lain perusteella ministeriöllä on ollut sekä toimivalta että velvollisuus aktiivisiin toimiin sekä ohjaavaan yhteistyöhön muiden toimivaltaisten viranomaisten ja hallinnonalojen kanssa. Ministeriön johtovastuu olisi edellyttänyt tehokkaampia oma-aloitteisia toimia, jotta lentoasemien tilanteeseen olisi voitu puuttua heti maaliskuun puolivälin jälkeen. Apulaisoikeuskansleri kiinnittää sosiaali- ja terveysministeriön huomiota myös tartuntatautilaissa säädettyyn kunnan tehtäviin tartuntatautien torjuntatyössä. Selvityksistä käy ilmi, että sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyyn koronaviruksen torjuntaan vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ministeriö päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa, vaikka Vantaan kaupungilla olisi ollut osaamista ja voimavaroja ja ennen kaikkea tartuntatautilain sille osoittama tehtävä. Apulaisoikeuskanslerin mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tekemä ratkaisu on ollut kyseenalainen eikä tartuntatautilaissa säädetyn järjestelmän mukainen. Selvityksissä käy myös ilmi tilanteita, joissa hallituksen tekemät linjaukset näkyivät käytännön toimenpiteinä viiveellä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä kesti neljä päivää hallituksen antaman linjauksen jälkeen antaa ohjeistus siitä, mitä hallituksen linjaukseen kirjattu käsite ”karanteenia vastaaviin olosuhteisiin” tarkoitti. Kyse on ollut olennaisesta tiedosta koronaviruksen torjumisessa lentoasemilla. Apulaisoikeuskansleri pitää ongelmallisena, että ministeriö ei kyennyt ripeämmin selvittämään tätä epäselvyyttä. Asian välitön selvittäminen ja sen edelleen välittäminen lentoasemilla annettavaan ohjeistukseen olisi ollut erittäin tärkeää aikana, jolloin maahan saapui lentoasemien kautta päivittäin tuhansia matkailijoita. Apulaisoikeuskansleri tähdentää ratkaisussaan, että hän ei tarkoita tällä sitä, että viranomaisten olisi pitänyt toimia tilanteessa hätäillen ja suunnittelematta. Lentoasema on erittäin tarkasti säännelty turvallisuuskriittinen ja siten jo normaalioloissakin vaativa toimintaympäristö. Kriisi edellyttää kuitenkin päättäväisiä ja ripeitä toimia. Ratkaisussa arvioidaan pandemian torjuntatoimenpiteiden yleistä riittävyyttä lentoasemilla, ja erityisesti Helsinki-Vantaalla maaliskuussa sekä niihin liittyviä laiminlyöntejä, viivästyksiä sekä niiden syitä. Tehokkaiden virustorjuntatoimien aloittamisen viipyminen lentoasemilla näyttää ainakin osaksi johtuneen muiden kuin tartuntatautilaissa säädettyjen velvoitteiden osalta epäselvyyksinä toimivaltakysymyksissä ja yhteistyössä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan olisi syytä erilaisten vakavien häiriötilanteiden varalta yleisemminkin selvittää ja määritellä lentoasemien johtosuhteita. Niillä voidaan joutua vastaisuudessakin koronaepidemian kaltaisiin uudenlaisiin tilanteisiin, jolloin toiminnan johtamiseen liittyvät kysymykset eivät saisi olla epäselviä. Apulaisoikeuskansleri kiinnittää ratkaisussaan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtioneuvoston kanslian huomiota tartuntatautilaissa säädettyyn viranomaisilla olevaan yleiseen velvollisuuteen varautua terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Tapahtumat maaliskuussa lentoasemilla osoittivat, että koronapandemian aiheuttamaan kriisiin ei oltu varauduttu. Rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden suunnitteluun, ohjeistamiseen ja toimeenpanon valmistelua varten on kesällä asetettu yhteistyöryhmä ja vireillä on lainsäädäntöhankkeita koronaviruksen torjuntaan lentoasemilla. Apulaisoikeuskansleri pitää yhteistyöryhmän asettamista perusteltuna ja sen tavoitteita ja tehtäviä tärkeinä. OKV/433/70/2020: Toimenpiteet lentoasemilla koronaviruksen torjunnassa keväällä 2020
|
|||
