SAS tankkasi ensimmäisen kerran biopolttoainetta Tukholman Arlandassa normaalin polttoainejakeluketjun kautta 3. tammikuuta. Ensimmäinen tankkaus tehtiin SAS:n Kööpenhaminan lennolle 1419, joka lennettiin uudella Airbus A320neo -koneella. SAS käyttää aktiivisesti biopolttoainetta Arlandan lisäksi myös Oslossa. Swedavia tilasi kaikkiaan 450 tonnia biopolttoainetta jakeluun lentoasemilleen. Määrä vastaa lentokenttäyhtiön työntekijiden vuoden 2016 aikana tekemillä työmatkoilla kulunutta määrää. Polttoainemäärän hinta on oli noin 800 000 euroa. "Me Swedavialla haluamme näyttää tietä ja auttaa kasvattamaan kysyntää biopolttoaineille. Maksamme kalliimmaan biopolttoaineen tuomat lisäkustannukset. Saman voisi nykyisin tehdä myös yhtiöt, organisaatiot ja yksityiset toimijat", kommentoi Swedavian toimitusjohtaja Jonas Abrahamsson Swedavian mukaan kotimaan lennot voitaisiin lentää ilman fossiilista polttoainetta jo vuonna 2030. Lentokenttäyhtiön tavoitteena on omien operaatioden nollapäästöt fossiilisten polttoaineiden osalta vuoteen 2020 mennessä. Arlandassa on tarjolla normaalin polttoainejakeluketjun kautta 10 prosenttista biokerosiinia, joka on tuotettu ruokaöljystä Yhdysvalloissa. Tarjottava polttoaine on valmistettu yhteistyössä Pohjoismaiden biopolttoaineen käytön lisäämiseen tähtäävän Fly Green Fundin ja SkyNRG:n kanssa. Arlandan lisäksi biopolttoainetta on tarjolla Tukholman Brommasta ja Åren Östersundin lentokentältä. Kysynnän lisääntyessä myös jakeluketjut laajenevat ja tekevät biopolttoaineesta kaupallisesti kiinnostavamman tuotteen. Nykyisin biopolttoainetta tuotetaan vielä hyvin pieniä määriä ja hinta on fossiilista polttoainetta noin 3-4 kertaa kalliimpaa. Kysynnän kasvaessa hintojen odotetaan kuitenkin laskevan. Swedavian hallinnoima Tukholman Arlanda on nousemassa Pohjoismaiden toiseksi biohubiksi Oslon Gardemoenin ohella. Maailman ensimmäiseksi biohubiksi nousseelta Oslon lentokentältä on ollut tarjolla suomalaisen Nesteen valmistamaa biopolttoainetta tammikuusta 2016 lähtien. Suomi vaikuttaa pudonneen kelkasta, kun viimeisimmän marraskuussa 2016 julkistetun liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportin tavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan lentoasemasta lentoliikenteen biopolttoainetta tarjoava Green hub vuoteen 2020 mennessä. Finnair on tiettävästi tehnyt viimeisimmän biopolttoainelennon vuonna 2014. Tuolloisella Airbus A330-koneen lennolla käytettiin muutama tuhat kiloa biopolttoainetta reitillä New Yorkiin. Lue myös:
|
|||
