Liikenne- ja viestintäministeriön työ Suomen lentoliikennestrategian on valmis. Raportti luovutettiin 6. helmikuuta liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle. Strategiassa alueellisten lentoasemien kehittämiseen nimettiin kolme kärkihanketta. Mukana ovat myös miehittämättömät ilma-alukset.

Keskeistä strategiassa on lentoasemien ylläpitäminen verkostona myös tulevaisuudessa sekä lentoliikenteen ja maakuntien kehittäminen viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä.

"Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymät kartoitettiin myös palveluiden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Näin on käsitelty kasvua ja kilpailukykyä sekä niiden tukemista", totesi Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Mikael Nyberg

”Strategia tarjoaa hyvän pohjan lentoliikenteen eri osa-alueiden kehitystyölle niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen valmistelu- ja lainsäädäntätyötä”, totesi ministeri Risikko.

"Kaikille lentoasemille annetaan nyt uusi mahdollisuus", iloitsi Risikko.

Lentoasemien ja lentoliikenneyhteyksien lisäksi kehittämisen kohteina ovat liikenneyhteydet lentoasemille. Yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.

"Yhteistyöryhmiin kootaan edustus muun muassa maakuntien liitoista, kauppakamareista, lentoasemakunnista, yrittäjäjärjestöjen edustajista ja ELY-keskuksista", Risikko summasi jatkoa.

Risikon mukaan strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille.

"Tämä ei ole tekohengitystä vaan Heimlichin ote", vakuutti Risikko uuden strategian vaikutusta.

Alueellisten työryhmien edustajat kokoontuivat Liikenneministeriöön jo 6. helmikuuta. Aikaa konkreettisten toimien löytymiseen on kevääseen 2015 saakka.

Lentoyhtiöt operoivat lentoja kysynnän mukaan tai maksettuna palveluna. Kysynnän synnyttäminen lienee siis ainoa vaihtoehto.

Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty kolme kärkihanketta. Lapin ja Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen hankkeet keskittyvät alueen lentoasemien, niiden lentoliikennepalvelujen ja matkailun kehittämiseen.

Maamme lentoasemaverkosto on erittäin kattava. Suomessa on tällä hetkellä 24 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä Seinäjoen säätiöpohjainen ja Mikkelin kunnallinen lentoasema. Verrattuna koko EU-alueeseen Suomessa on viisi lentoasemaa miljoonaa asukasta kohti, kun EU:ssa niitä on vain yksi.

"Suomesta on poikkeuksellisen hyvät lentoyhteydet Aasiaan ja Eurooppaan. Niiden avulla tuetaan myös kotimaan operaatioita. Suomen hyvät yhteydet ovat juuri Aasian strategian ansiota. Helsinki-Vantaan toiminnan turvaaminen on elintärkeää, sillä ilman sitä Suomi on saari", kommentoi lentoliikennestrategiatyössä mukana ollut Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen.

Lentoliikennestrategiassa arvioidaan myös miehittämättömien ilma-alusten (RPAS/UAV) tarjoavan monille palveluille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Niiden käyttömahdollisuuksien laajentamista tulisi strategian mukaan tukea.

Toiminnalle olisi luotava edistyksellinen toimintaympäristö ja samalla varmistua niiden turvallisesta käytöstä yhteisessä ilmatilassa.

Vaikka kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on nykyisin hyvällä tasolla, erityisesti harraste- ja yleisilmailun turvallisuuteen on jatkossakin panostettava. Turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten ja harrasteilmailuyhteisön yhteistyönä, strategiassa todetaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti lentoliikennestrategian valmistelun toukokuussa 2012. Väliraportti julkaistiin joulukuussa 2013.

LVM:n lentoliikennestrategia 2015-2030

Lue myös: