Suomessa turvallisuustaso on pysynyt aikaisempien vuosien korkealla tasolla. Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille ei tapahtunut kaupallisessa ilmailussa yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, yleisilmailussa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksi. Sen sijaan vakavien vaaratilanteiden määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta joskin säilyi pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Yleis- ja harrasteilmailussa tason 1 mittareilla (onnettomuudet, onnettomuuksissa kuolleet ja vakavat vaaratilanteet) vuosi oli hieman edellisvuotta heikompi. Onnettomuuksissa menehtyi 1 henkilö. Kuolemantapaus on ensimmäinen sitten vuoden 2014. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vuosi 2017 sujui turvallisuuden suhteen kuitenkin melko hyvin. Katsauksessa kerrotaan kaupallisen ilmakuljetuksen sekä yleis- ja harrasteilmailun ja muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanteesta vuonna 2017, raportoinnista sekä Trafin vuoden aikana tekemistä toimenpiteistä turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi käydään läpi merkittävimpien onnettomuuksien syytekijät kuten kiitotieltä suistumiset, kiitotiepoikkeamat, yhteentörmäykset ja läheltä piti-tilanteet ilmassa, CFIT-tapaukset, ilma-aluksen hallinnan menetykset, yhteentörmäykset rullattaessa kiitotielle tai kiitotieltä. ”Kokonaisuutena ilmailun vuosi 2017 oli varsin turvallinen, mutta on hyvä huomioida, että sekä kaupallisessa ilmailussa että yleis- ja harrasteilmailussa vakavien vaaratilanteiden määrä kasvoi. Tämä onkin hyvä muistutus siitä, että saavutettu turvallisuustaso ei kuitenkaan ole tae tilanteen pysyvyydestä myös jatkossa, vaan turvallisuustyön tulee jatkua herkeämättä, korkealla tasolla, joka päivä”, painottaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu. Dronejen suosion nousu on tuonut omat haasteensa myös ilmailuun. Dronejen lennättäminen liian korkealla aiheutti suomalaisille matkustajakoneille viime vuonna kaksi vakavaa vaaratilannetta. ”Kaupallisen ilmailun turvallisuus ei olekaan kiinni yksinomaan kaupallisia ilmailupalveluja tuottavista tahoista, vaan siinä on myös ulkopuolisia. Toivommekin, että me kaikki välitämme viestiä tästä turvallisuusuhasta drone-harrastajille”, muistuttaa Henttu. Miehittämättömien ilma-alusten ja perinteisen ilmailun yhteensovittamisen tuoman haasteen lisäksi myös kyberturvallisuusuhkaan on hyvä varautua. Trafi pyrkii mahdollistamaan uusien palveluiden kehittymisen, turvallisuuden heikkenemättä. ”Meillä Suomessa on erinomaisen kehittynyt raportointikulttuuri. Se on eräs turvallisuustyön peruspilareista ja tästä lausun kiitokseni ilmailijoille ja toivon, että jatkamme samalla hyvällä linjalla”, sanoo Henttu.
Konferenssissa haettiin myös yhteisiä näkökulmia alan haasteisiin ja suuntaviivoja tulevaan. Konferenssin päätteeksi toimijat julkaisivat yhteisen Helsinki Declarationin.
Lue myös:
|
|||
