Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella toteutettava kaksivaiheinen valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus (IPH 22) on edennyt ampumavaiheesta ilmaoperaatioiden torjuntavaiheeseen. Harjoituksessa ovat mukana kaikki puolustushaarat.
IPH 22 -harjoituksen kovapanosammunnat toteutettiin ilmatorjunta-aseilla sekä laivatykistöllä 17.–21. toukokuuta. Nyt 22.–26. toukokuuta välisenä aikana käynnissä on ilmaoperaatioiden torjuntavaihe.
"Ilmapuolustusharjoitus on keskeisessä roolissa ilmatorjuntajoukkojen kouluttautumisessa poikkeusolojen tehtäviin. Harjoitus mahdollistaa kaikkien puolustushaarojen omien operatiivisten toimintaympäristöjensä erityispiirteiden harjoittelun osana ilmapuolustuksen kokonaisuutta", puhutteli IPH 22 -harjoituksen johtaja, ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mikko Mäntynen joukkoja.
Harjoituksen ampumavaiheessa joukot todensivat osaamisensa haasvatissa maalitilanteissa ja ilmaoperaatioiden torjuntavaiheessa puolestaan selvitetään joukkojen kykyä toimia elektronisen häirinnän tukemaa ilmavihollista vastaan. Onnistuneen toiminnan taustalla ovat tulenkäytön johtamisen ketjun, ilmatorjunnan taistelunjohtamisen sekä eri asejärjestelmien operaattoreiden saumaton yhteistoiminta.
IPH 22 -harjoitukseen on liittynyt koko ajan helikopteritoimintaa sekä muuta lentotoimintaa eri konetyypeillä. Lentotoiminnassa käytetään silppua ja soihtuja, mitkä saattavat ilmetä ylimääräisinä kaikuina esimerkiksi säätutkassa ja valopilkkuina taivaalla. Ampuvien joukkojen tarvitsema maalitoiminta tuotetaan mm. Banshee Jet 80+ ja Snipe -lennokeilla. Lennokkitoimiannassa apuna ovat kaikkien puolustushaarojen asiantuntijat sekä Millog. Lennoista saattaa lisäksi aiheutua melua.
Ampumavaiheessa Perämerellä oli mukana Merivoimien Rannikkolaivaston taistelualuksista muodostettu laivastotaisteluosasto, joka koostui peruskorjatuista Hamina-luokan ohjusveneistä ja johtoalus Hämeenmaalla toimivasta johtoportaasta. Kaikkien merioperaatioiden ja niihin kiinteästi liittyvän ilmapuolustuksen päämääränä on meren hallinta. Merioperaatioiden tulee mahdollistaa merenkäyttö omien tavoitteiden mukaisesti ja kiistää vastustajalta vapaa merenkäyttö sen päämäärien estämiseksi.
Merioperaatioiden onnistuminen edellyttää johtamiskyvyn lisäksi tiedustelu-, valvonta ja maalinosoituskykyä, kaukovaikuttamista, täsmäaseiden ja miehittämättömien ilma-alusten käyttöä sekä kansallista ja monikansallista sotilas- ja siviiliviranomaisyhteistoimintakykyä. Taisteluosaston toiminta ilmauhkaa vastaan suojataan aktiivisella liikkeellä koko taistelutilaa hyödyntäen ja suorituskykyisillä omasuojajärjestelmillä.
Puolustushaarojen yhteistoiminnnalla kyetään mm. tukemaan merioperaatioiden kannalta keskeisiä toimintoja, suojaamaan merivoimien taisteluosaston taistelua sekä täydentämään tilannekuvaa ja maalinosoitusjärjestelyitä merialueilla.
Valtakunnalliseen ilmapuolustusharjoitukseen osallistuu noin 1 400 taistelijaa maa-, meri- ja ilmavoimista. Harjoituksen päämääränä on parantaa reserviläisten, varusmiesten sekä henkilökunnan osaamista ilmatorjunnan sekä ilmapuolustuksen eri tehtävissä. Harjoituksessa kehitetään ja ylläpidetään valmiutta koko valtakunnassa mukaanlukien merelliseen ilmapuolustus koko Itämeren alueella ympäri vuoden ja kaikissa sääoloissa. Harjoitus on 1/22-saapumiserän ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus.
Lue myös:
