Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA varoitti 5. toukokuuta, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa aiheuttavat kohonneita riskejä siviililentoliikenteelle sotatoimialueiden ulkopuolella. Pahimmillaan sotatoimialueen läheisyydessä lentävä liikenne voi joutua ilmatorjunnan tai taivaalla partioivien hävittäjien kohteiksi. Venäjän ilmatilan sulkemisen seurauksena myös pidentyneet lentoreitit voivat aiheuttaa miehistöille merkittävää väsymystä vaarantaen lentoturvallisuutta. Polaarireiteillä operoitaessa myös miehistöihin kohdistuva kosmisen säteilyn määrä kasvaa merkittävästi. Korkean riskitason alueeksi luokiteltiin myös Suomenlahden alue, jossa lentää merkittävästi tunnistamattomia ilma-aluksia.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on arvioinut Venäjän federaation Ukrainaan kohdistuvan invaasion aiheuttamia uusia turvallisuusuhkia sekä aiempien uhkien vaikutuksia siviililentoliikenteelle. Vaikutukset ovat EASA:n arvion mukaan merkittäviä ja hyvinkin laaja-alaisia vaikuttaen lentoturvallisuuteen monella tavalla.

Ilmailuviranomainen toimi uhkakuvien arvioinnissa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja ilmailuteollisuuden kanssa. EASA listasi kaikkiaan 20 turvallisuushaastetta sekä toimia uhkien lieventämiseksi. Havaitut haasteet liittyvät lentoturvallisuuden lisäksi ilmailun infrastruktuuriin, ilmaliikenteen hallintaan ja navigointijärjestelmiin, ihmisen suorituskykyyn, lentojen uudelleenreitityksiin, taloudellisiin haasteisiin, sekä uudenlaisen toimintaympäristön terveysvaikutuksiin.

Nämä potentiaaliset riskit on järjestetty korkeammasta riskitasosta matalaan EASA:n näkökulmasta, mutta jäsenvaltioiden osalta järjestys voi olla erilainen. Riskitasot voivat muuttua edelleen myös sotatoimien edetessä. Jäsenvaltioiden tulee arvioida tätä turvallisuuslistausta omasta näkökulmastaan sekä suorittaa tarvittavat valvontatoimet.

EASA jatkaa lentoturvallisuustilanteen arviointia ja päivittää ohjeistustaan tarvittaessa.

Uhkana kyberhyökkäykset  ja Suomenlahden yllä lentävät tunnistamattomat koneet

Korkeimmalla riskitasolla ovat kyberhyökkäykset, joiden vaikutukset voivat olla moninaiset siviililennoille.

Korkeimmalla tasolla on myös Suomenlahden alue, jossa vilkkaan lentoliikenteen seassa lentää myös tunnistamatonta venäläistä lentoliikennettä hyödyntäen kansainvälistä ilmatilaa lennoillaan Venäjältä Itämeren kautta Kaliningradiin.

Lentoturvallisuus voi vaarantua siviililentoliikenteen ja venäläiskoneiden välisissä porrastuksissa.

Tuntematon liikenne voi operoida alueella ilman transponderitietoa sekä ilman lentosuunnitelmaa tai radioyhteyttä lennonvarmituselimiin. EASA:n mukaan tällaiset lennot kansainvälisillä merialueilla ovat lisääntyneet merkittävästi.

Monet venäläiset lentoyhtiöt lentävät Suomenlahden ja Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa ja ainakin osa niistä on yhteydessä myös asianomaisiin lennonvarmistuselimiin. Suomenlahden ilmatilaa valvoo siviililennonjohdon lisäksi myös eri valtioden sotilastoimijoiden ilmavalvontatutkat (Lue myös uutisemme: Entistä suurempi osa Venäjän valtion ilma-aluksista lensi Suomenlahdella puutteellisin tiedoin).

Väärä tunnistaminen voi jälleen kerran johtaa siviilikoneen menetykseen

Yksi suurimpia riskejä on myös siviililentoliikenteen vääränlainen tunnistaminen. Ilma- tai hävittäjätorjunnan vääränlainen ilmatilannekuva voi pahimmillaan johtaa toimiin siviililentokoneita vastaan vaikka ne lentäisivät konfliktialueen ulkopuolella. Tällaisia väärästä tunnistuksesta johtuvia tragedioita on tapahtunut aiempienkin sotien aikana.

Riskit kasvavat, jos todennäköisyys elektronisten järjestelmien häirintään kasvaa mukaanlukien navigointijärjestelmät sekä lentokoneiden tunnistusjärjestelmät. Tämä voi johtaa potentiaalisesti siviililentokonetta kohtaan suunnattuun ohjusiskuun.

GPS-signaalin häirintä ja väärentäminen voivat johtaa navigointitarkkuuden heikentymiseen erityisesti sotatoimialueiden läheisyydessä. Tällaiset vaikutukset voivat aiheuttaa haasteita reittisuunnistukseen, lähestymisvaiheeseen sekä lentoonlähtöihin eri lentokentillä. GPS-häirintä voi olla tilapäistä ja lentäjien tulee tuntea oikeanlaiset toimintamenetelmät häirintää kohdatessaan.

Pakotteet vaikuttavat venäläiskoneiden lentokelpoisuuteen

Pakotteiden vaikutukset ilma-alusten jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaan ovat myös moninaiset. Lentokonevalmistajat eivät ole voineet tukea venäläisten lentoyhtiöiden laivastoja. Tällä arvioidaan olevan merkittäviä turvallisuusvaikutuksia kyseessä olevien lentokoneiden operointiin.

Pakotteiden piiriissä ovat huoltotoimet, asiakaspalvelu, tekninen avustaminen sekä varaosatoimitukset. Lentokoneiden tyyppihyväksyntöjä hallitsevat toimijat eivät saa venäläisoperaattoreilta tietoja vikaantumisista eivätkä muista ongelmista, mikä aiheuttaa ongelmia lentokoneiden jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaan.

Turvallisuusuhkia aiheuttaa myös siviililentoasemien käyttö myös sotilasoperaatioihin. Siviililentokenttiä käyttävien sotilasoperaatioiden määrän kasvaessa lisääntyvät riskit erityisesti siviili-sotilaslentoliikenteen siirtymäkauden aikana.

Venäjä takavarikoi pakotteiden asettamisen jälkeen leasingyhtiöiltä merkittävän määrän lentokoneita, jotta niillä voitaisiin operoida jatkossakin.

Niiden varaosahuolto ei ole kunnossa ja tämä voi johtaa ns. kannibalisaatioon, jossa varaosia otetaan toisista koneista. Se puolestaan johtaa tilanteeseen jossa varaosien historia ei ole enää tiedossa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa operoidaan lentokoneella ilman lentokelpoisuutta.

Omat riskinsä on myös muiden kuin lentokoneen varaosien saatavuuden heikentymisessä sekä niiden hintojen nousussa. Tämä voi johtaa elektronisten laitteiden pulaan Euroopan ilmailuteollisuudessa. Tämä korostuu erityisesti komponenteissa, joita valmistetaan valtioissa, jotka ovat suoraan kriisin vaikutusten kohteina tai geopoliittisesta linjassa Venäjän kanssa.

Lennonvarmistuksen haasteena kasvanut työkuorma

Lennonvarmistuksen näkökulmasta merkittävimpiä uhkia ovat miehittämättömien sotilasilma-alusten lennot, jotka voivat suuntautua tahattomasti ulos konfliktialueilta keskelle siiviililentoliikennettä. Tämä voi johtaa lentoliikenteen häiriintymiseen sekä porrastuksien alittumiseen.

Poikkeuksellisten lentoreittien käyttäminen ja nopealla aikataululla sotilaskäyttöön varattavien tilapäisten erillisvarausalueiden laaja käyttö konfliktialueiden ulkopuolella normaalien varauskäytäntöjen ulkopuolelta lisää työkuormaa eri osapuolten välillä.

Omat uhkansa lentoliikenteelle tuovat myös suunnittelemattomat ja odottamattomat sotilaslennot. Vastatoimet Ukrainassa voivat johtaa EASAn jäsenvaltioissa kasvavaan odottamattoman sotilaslentoliikenteen ja harjoitusten määrän kasvuun. Tämä voi kasvattaa riskiä kaupalliselle lentoliikenteelle tietyillä alueilla. Epätyypilliset lennot, kuten suurempien parvien operointi ja ilmatankkauskoneiden operaatiot voivat osaltaan lisätä lennonvarmistuksen työkuormaa tietyillä alueilla.

Myös miehittämättömien sotilasilma-alusten partiointi- ja valvontalennot konfliktialueiden läheisyydessä ovat lisääntyneet. Ne voivat osaltaan lisätä lennonjohtajien kasvavaan koordinaatio ja kommunikaatiohaasteisiin. Ylimääräinen työkuorma voi kasvattaa riskiä lennonaikaiseen yhteentörmäykseen miehittämättömän ilma-aluksen ja siviililentoliikenteen välillä.

Siviililentoliikenne saattaa lentää tietämättään kiellettyyn tai rajoitettuun ilmatilaan Ukrainan raja-alueilla, joka on varattu sotilasoperaatioiden käyttöön. Näin voi tapahtua esimerkiksi, jos lennonjohdolle ei ole toimitettu ajantasaista tietoa sotilastoimista.

Sotatoimien seurauksena siviililentoliikenne on keskittynyt ilmatilarajoitusten seurauksena tietyille alueille. Ruuhkautunut ilmatila nostaa lennonjohtajien työkuormaa, kasvattaa riskejä porrastuksien säilyttämisen osalta sekä pyörrevanaporrastuksien menetyksiin, joka voi aiheuttaa riskejä myös matkustajille.

Ihmisen suorituskyky ja uudet toiminta-alueet tuovat myös omat haasteensa

Koronaviruspandemian aiheuttama viimeaikaisen kokemuksen puute ilmailuammattilaisten tiedoissa ja taidoissa pitkittyy Ukrainan sodan seurauksena.

Pandemian aikaisten pitkien poissaolojen normaalista toimintaympäristöstä on dokumentoitu aiheuttaneen tietojen ja osaamisen heikkenemistä erityisesti monimutkaisissa tehtävissä. Lomautuksilta töihin palaavat ilmailun ammattilaiset tarvitsevat enemmän lisäkoulutusta ja tukitoimia.

Lentomiehistöjen kasvava väsymys on Venäjän ilmatilan ja konfliktialueiden kiertämisestä syntynyt uusi haaste, joka koskettaa lentäjiä ja matkustamomiehistöjä. Väsymyksen riskit pidentyneiden työaikojen seurauksena tulee tunnistaa organisaatioissa mukaanlukien väsymyksenhallintajärjestelmissä.

Venäjän ilmatilaa kiertävä lentoliikenne on siirtynyt laajasti käyttämään pohjoisnavan kautta kulkevia ns. polaarireittejä. Pidentyneet lentoajat näillä korkeilla leveyspiireillä lähellä pohjoisnapaa kasvattavat miehistöjen altistusta kosmiselle säteilylle.

Uudet reititykset voivat johtaa myös välilaskeutumistarpeeseen sekä korkean riskin suunnittelemattomiin välilaskuihin kokonaan uusilla toiminta-alueilla. Miehistöillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta kyseisistä lentokentistä ja niiden lähestymisten erityispiirteistä. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset ovat liikenneilmailun kriittisimpiä vaiheita, joten EASA toteaa tämän lisäävän huolta lentoturvallisuudesta.

Yksi uhkakuva ovat myös taloudelliset haasteet

Kriisien pitkittyminen yhdessä kohonneiden polttoainekustannusten kanssa voi kasvattaa organisaatioiden taloudellista rasitusta entisestään. Taloudellinen paine kasvaa, sillä kysyntä voi hiipua. Omat haasteensa tuovat myös vääristyneet liikennevirrat, sillä osa maailman lentoyhtiöistä voi edelleen lentää esimerkiksi Venäjän halki. Kustannuksia nostavat myös mahdolliset uusiin turvatoimiin tehtävät investoinnit. MH