Lentoliikenteen harjoittajalla on unionin oikeuden perusteella velvollisuus huolehtia asianomaisista matkustajista ja maksaa näille korvaus, jonka määrä on etäisyydestä riippuen 250–600 euroa. Kyseistä korvausta ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa, jos lentoyhtiö kykenee todistamaan, että peruuttaminen johtui sellaisista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.
Kone saapui Amsterdamiin 29 tuntia myöhässä. KLM:n mukaan viivästyminen johtui poikkeuksellisista olosuhteista eli vikojen yhteensattumasta. KLM:n mukaan koneen polttoainepumppu ja hydromekaaninen yksikkö olivat viallisia. Osia ei ollut saatavilla lähtökentällä vaan ne olisi pitänyt lennättää sinne Amsterdamista ja asentaa tämän jälkeen kyseiseen lentokoneeseen. KLM:n mukaan vialliset osat eivät olleet niiden keskimääräistä käyttöikää vanhempia ja ettei niiden valmistaja ollut antanut minkäänlaisia erityisiä tietoja, joiden mukaan tietyn iän saavuttaneissa osissa saattaisi ilmetä vikoja.
Kanne nostettiin Rechtbank Amsterdamissa (Amsterdamin alioikeus). Matkustaja halusi 600 euron korvauksen viiveestä. KLM puolestaan vetosi poikkeuksellisiin olosuhteisiin eikä suostunut korvaukseen. Alioikeus päätti esittää ennakkoratkaisukysymyksiä unionin tuomioistuimelle. Se halusi selvittää, kuuluuko odottamaton tekninen vika, joka ei johdu puutteellisesta huollosta ja jota ei ole havaittu säännöllisen huollon yhteydessä, käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan, missä tapauksessa lentoliikenteen harjoittaja siis vapautuisi korvausvelvollisuudestaan
Unionin tuomioistuimen mukaan näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan kaluston muodostavien lentokoneiden valmistaja tai toimivaltainen viranomainen ilmoittaa, että jo käytössä olevissa lentokoneissa on lentoturvallisuuteen vaikuttava piilevä valmistusvirhe. Samoin on sellaisten vahinkojen osalta, jotka johtuvat lentokoneisiin kohdistuneesta sabotaasista tai terroriteosta. Koska lentokoneiden toiminnassa ilmenee väistämättä teknisiä vikoja, lentoliikenteen harjoittajat joutuvat tavallisesti toimintaansa harjoittaessaan joka tapauksessa kohtaamaan tällaisia vikoja. Tekniset viat, jotka tulevat ilmi lentokoneiden huollon yhteydessä tai johtuvat huoltoon liittyvistä puutteista, eivät tässä suhteessa voi sellaisinaan olla ”poikkeuksellisia olosuhteita”. Vika, joka aiheutuu lentokoneen tiettyjen osien ennenaikaisesta toimimattomuudesta, on tietysti odottamaton tapaus. Vaikka näin on, tällainen vika on aina erottamattomasti sidoksissa koneen erittäin monitahoiseen toimintajärjestelmään, jota lentoliikenteen harjoittaja käyttää usein vaikeissa ja jopa äärimmäisissä – etenkin ilmastollisissa – olosuhteissa, ja lisäksi on selvää, ettei yksikään lentokoneen osa säily muuttumattomana. Lentoliikenteen osalta kyseinen odottamaton tapaus liittyy lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen, koska on tavallista, että koneissa ilmenee tämäntyyppisiä odottamattomia teknisiä vikoja. Tällaisen vian estäminen tai korjaaminen ennenaikaisesti viallisen osan korvaaminen mukaan lukien on lentoliikenteen harjoittajan hallittavissa. Lentoyhtiön tehtäviin kuuluu varmistaa liiketoiminnassaan käyttämiensä lentokoneiden huolto ja moitteeton toiminta. Unionin tuomioistuin muistuttaa tässä suhteessa myös siitä, että unionin oikeudesta johtuvien velvollisuuksien noudattaminen ei estä lentoliikenteen harjoittajia vaatimasta korvausta viivästymisen aiheuttaneelta muulta henkilöltä eli erityisesti tiettyjen viallisten osien valmistajalta.
|
|||