FinnHEMS on kerännyt vuodesta 2012 lähtien laajan, kaikki Suomen lääkärihelikopteri- eli HEMS-tehtävät sisältävän hälytystietokannan. Sen avulla voi olla mahdollista kehittää lääkärihelikopteri- ja HEMS-tehtävien kohdentamista. Vain noin kolmannes hälytyksistä on johtanut potilaskohtaamiseen.

FinnHEMSin mukaan jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hälytystietokanta parantaa kriittisten ensihoitopotilaiden hoidon tutkimus- ja kehitystyön mahdollisuuksia.  Tietokannassa on tilastotietoa yli sadastatuhannesta HEMS-hälytyksestä ja rekisteröinnit 33 844 potilaskohtaamisesta. Tiedot on kerätty FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta Vantaalta, Turusta, Tampereelta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta.

"Tämän tietokannan avulla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, millaiset potilaat hyötyvät eniten siitä, että lääkärihelikopteri saadaan paikalle tai vaihtoehtoisesti siitä, että kuljetus sairaalaan hoituu nopeasti", kertoo anestesialääkäri ja väitöskirjatutkija Johannes Björkman.

Tavoitteena on, että laajaan tutkimusmateriaaliin perustuvat tutkimukset hyödyttäisivät koko ensihoidon kenttää ja sen kehittämistä. Tietokannan pohjalta saadaan tuloksia, jotka pätevät kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla.

HEMS-toiminnassa peruutettujen hälytysten määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tietty etupainotteisuus hälyttämisessä kuuluu lääkärihelikopteritoiminnan luonteeseen. Tietokanta nähdään erinomaisena työkaluna hälytyskriteerien kehittämiseen niiden tehtävien osalta, joihin lääkärihelikopteri on hälytetty.

 "Nyt meillä on käytettävissämme tarkat tiedot siitä, mitä tapahtui niillä hälytyksillä, joihin FinnHEMS kutsuttiin. Pystymme arvioimaan sitä, missä tehtävissä HEMSin paikallaolo toi lisäarvoa ja millaisissa hälytyksissä lääkärihelikopterin tulo peruutettiin", kertoo väitöskirjatutkija Anssi Saviluoto.

Tietty etupainotteisuus hälyttämisessä kuuluu kuitenkin lääkärihelikopteritoiminnan luonteeseen. Uuden tutkimusnäytön avulla voidaan jatkossa saada kustannusvaikutuksia, jos järjestelmä pystyy kohdentamaan avun aiempaa tehokkaammin ja siten peruutettujen hälytysten määrää pystytään vähentämään.

Kyseisen tilaston mukaan suomalaiset saavat lääkärihelikopteritiimin apua useimmiten onnettomuustilanteissa, seuraavaksi suurimmat ryhmät HEMS-hälytyksillä ovat sydänpysähdyspotilaat ja keskushermoston sairauksista kärsivät potilaat.

Suurimman potilasryhmän (26 prosenttia) muodostavat traumapotilaat. Seuraavaksi yleisimmät syyt hälytyksille ovat sydänpysähdys (20 prosenttia), neurologiset syyt, pois lukien aivohalvaukset (13 prosenttia) ja myrkytykset (10 prosenttia).

Hälytyksistä 54 prosenttiin lähdetään helikopterilla, 45 prosenttiin hälytysajoneuvolla. Yhdessä prosentissa kuljetus hoidetaan muulla keinoin, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen kopterilla. HEMS-yksikkö saadaan hälytyspaikalle keskimäärin 19 minuutissa.

 FinnHEMSin lääkäriyksiköiden hoitamista henkilöistä yli 60 prosenttia on miehiä ja potilaiden mediaani-ikä on 57,7 vuotta.

Hälytysten yleisin peruutussyy on hälytyspaikalla tehty uudelleenarviointi, jolloin HEMS-yksikön paikalle saapumista ei enää pidetä tarpeellisena.

The first seven years of nationally organized helicopter emergency medical services in Finland – the data from quality registry julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -lehdessä toukokuussa. Anssi Saviluodon ja Johannes Björkmanin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Anna Olkinuora, Ilkka Virkkunen, Hetti Kirves, Piritta Setälä, Ilkka Pulkkinen, Päivi Laukkanen-Nevala, Lasse Raatiniemi, Helena Jäntti, Timo Iirola ja Jouni Nurmi.