Suomen Puolustusvoimat hankki ensimmäiset uudet Hughes 369 (MD Helicopters MD500) -kevythelikopterit vuonna 1975 ja ensimmäisen helikopterin käyttöönotosta Suomessa tulee 17. huhtikuuta 2025 kuluneeksi jo 50 vuotta. Tällä pisimpään Suomen Puolustusvoimien käytössä olleella konetyypillä on lennetty jo yli 55 000 lentotuntia. Juhlavuoden kunniaksi HH-4 on saanut erikoisvärityksen.

Puolustusvoimissa tyyppitunnuksella HH varustetut helikopterit on sijoitettu Maavoimiin Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonaan. Niitä käytetään muun muassa Puolustusvoimien helikopterilentäjien koulutukseen, henkilökuljetuksiin ja operatiivisiin tehtäviin.  

HH-kalustolla lennetään myös paljon tukilentoja. Tukilennot suoritetaan pääsääntöisesti Puolustusvoimien muille joukko-osastoille, mutta tarvittaessa myös virka-aputehtävinä muille viranomaisille kuten poliisille.

Tyypillisesti tukilennot liittyvät tiedusteluun, kuvaustoimintaan, henkilökuljetuksiin tai Puolustusvoimien harjoitustoiminnassa aseellisen helikopterin kuvaamiseen maajoukoille. HH-kalusto soveltuu myös ulkopuolisen kuorman nostotyöhön, koneen alapuolella roikkuvan kuorman maksimipaino ollessa noin 600 kg.

Puolustusvoimilla on tällä hetkellä seitsemän MD500-helikopteria, joista kaksi on vanhempaa, pyöreänokkaista D-mallia (HH-4 ja HH-6) ja viisi uudempaa E-mallia (HH-7, 9, 10, 11 ja 12). Käytännössä D- ja E-mallien väliset eroavaisuudet ovat pieniä, eivätkä ne vaikuta ohjaajien toimintaan. MD500-helikoptereita operoivat Helikopteripataljoonassa sekä 1. että 2. Helikopterikomppania.

MD500-kalustolla lentäjille annettava lentokoulutus sisältää peruslentämisen lisäksi mm. suunnistus-, osasto-, yö- sekä mittarilentämistä. Vaikka konetyyppi ei varsinaisesti olekaan mittarilentokelpoinen, harjoitellaan sillä silti mittarilentämistä näkölento-olosuhteissa.

Mittarilentämisen harjoittelu HH-kalustolla helpottaa mittarilentämisen aloittamista NH90-helikopterikalustolla. Alkeis- ja jatkolentokoulutuksen tavoitteena onkin saattaa lento-oppilaiden osaaminen sellaiselle tasolle, että NH90-helikopterin perämieskoulutus voidaan aloittaa. 

MD500 eli HH on ollut Puolustusvoimien helikopterikoulutuksen perustana jo 50 vuotta ja se on yksi pisimpään puolustusvoimilla käytössä olleista konetyypeistä. Lentotunteja kalustolle on kertynyt lähes 55 000, mikä on valtava määrä ottaen huomioon käytössä olleiden koneiden määrän. 

50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yksi Puolustusvoimien MD500-helikoptereista on maalattu 80-luvun alkuperäistä ulkoasua mukaillen. HH-4 osallistuu juhlavuoden aikana ilmailunäytöksiin sekä normaaliin koulutus- ja harjoitustoimintaan.

Hyvin harvalla ilma-alustyypillä on operoitu yhtäjaksoisesti missään asevoimissa puolta vuosisataa. Suomessa on myös toinen pitkään käytössä ollut  konetyyppi. Ilmavoimat on käyttänyt Hawk-kalustoa vuodesta 1980 lähtien ja elinkaari jatkuu pitkälle 2030-luvulle. Myös Ilmavoimien Learjet kalusto on ollut käytössä vuodesta 1982 lähtien. Ne korvataan valmistelussa olevassa JETX-hankkeessa uudella suorituskyvyllä. 

Maailmalla ennätysluvuissa on mm. USAF:n Boeing B-52H Stratofortress -pommikonelaivasto. Ensimmäinen B-52 lensi vuonna 1954 ja uusimmankin H-version viimeinen koneyksilö 61-0040 valmistui Boeingin kokoonpanolinjalta Wichitassa Kansasissa 26. lokakuuta 1962. Yhdysvallat modernisoi koneita jälleen ja niillä on määrä lentää vielä 2050-luvulla.

Kopterityypin ensilento tapahtui 1960-luvulla

MD500 perustuu Hughes Model 369 -kevythelikopteriin, joka teki ensilentonsa 27. helmikuuta 1963. Kopteri voitti US Armyn suunnittelukilpailun uudeksi kevythelikopteriksi ja sitä tilattiin US Armyn käyttöön 1434 kappaletta tyyppimerkinnällä OH-6A Cayuse.

Kaikkiaan kopterityyppiä valmistettu useita tuhansia sotilas-, siviili- ja viranomaiskäyttöön kaikkialle maailmaan.

Hughesin helikopterituotanto siirtyi vuonna 1984 McDonnell Douglasin omistukseen. Sittemmin valmistus siirtyi yrityskaupassa Boeingille, joka luopui siviilikopterivalmistuksesta vuonna 1999.

 Uusi kopterityyppi korvasi Helikopterilentueessa Alouette II:n ja Jet Rangerin

Ilmavoimiin kuulunut Helikopterilentue otti vastaan ensimmäisen Hughes 369HM-helikopterinsa 17. huhtikuuta 1975. HH-1 -tunnuksen saanut helikopteri korvasi tuolloin koulutuskäytöstä poistuneen Alouette II:n (HA-1).  

Seuraava Hughes-helikopteri, HH-2, otettiin vastaan tammikuussa 1980. Helikopteri ostettiin käytettynä Oy Scan-Auto Ab:ltä. Koneyksilö oli Hughesin siviiliversio 369HS, joka muutettiin sotilasversioksi Ilmavoimien varikolla. HH-2 poikkesi muista koneyksilöistä siinä, että koneessa oli kolme istuinta edessä ja konetta lennettiin oikean laidan istuimelta. HH-2 korvasi keväällä 1979 käytöstä poistuneen 206 Jet Rangerin (HB-1).  

Näiden lisäksi Ilmavoimat jatkoi helikopterikoulutusta alun perin Scan-Autolta vuokratulla Hughes 369HS -helikopterilla, joka siirtyi joulukuussa 1982 Ilmavoimien käyttöön tunnuksella HH-3. Seuraavana vuonna Ilmavoimat tilasi kaksi uutta Hughes 369D (500D) helikopteria, jotka otettiin vastaan heinäkuun alussa 1983 tunnuksilla HH-4 ja HH-5.

Uusi HH-kopterilaivasto lensi aluksi neuvostovalmisteisten Mi-8 -kuljetushelikoptereiden rinnalla. Nykyisin ne lentävät Suomessa Helikopteripataljoonan NH90-helikoptereiden kanssa.

Helikopteritoiminta siirrettiin Ilmavoimilta Maavoimiin

Vuonna 1997 Puolustusvoimien helikopteritoiminta siirtyi Maavoimille, joka otti vastaan Ilmavoimilta kaksi MD500-helikopteria. Ilmavoimien Kuljetuslentolaivueeseen kuulunut Helikopterilentue siirtyi osaksi 1.1.1997 perustettua Utin jääkärirykmenttiä.  
 
Syksyllä 1998 Puolustusvoimat täydensi kalustoaan kolmella käytetyllä MD500-helikopterilla, jotka hankittiin Ruotsista. Helikopterit otettiin virallisesti käyttöön Helikopterilentueessa elokuussa 1999. Samalla otettiin käyttöön uudet koulutustilat ja peruskorjattu helikopterihalli. Uudet helikopterit saivat tunnukset HH-6, HH-7 ja HH-8. Näistä 7 ja 8 olivat uudempaa 500E-mallia. 
 
Vuoden 2001 alussa Helikopterilentue organisoitiin Helikopteripataljoonaksi. Samalla tilattiin neljä uutta MD500E -mallin helikopteria tunnuksilla HH-9, HH-10, HH-11 ja HH-12, jotka saapuivat Uttiin vuonna 2002. Nämä yksilöt olivat NVG-yhteensopivia (Night Vision Goggles), jolloin HH-kalustolla voitiin aloittaa koulutus ja operointi pimeänäkölaitteilla.  
 
Vuonna 2005 toteutetussa avioniikkapäivityksessä HH-4, HH-6, HH-7 ja HH-8 modifioitiin ohjaamoiltaan yhtenäisiksi.

Puolustusvoimat kuvaa kopterityyppiä luotettavaksi työjuhdaksi, joka on lentokoulutuksen lisäksi soveltunut erittäin monipuolisesti muidenkin tehtävien suorittamiseen. Jotain koneen onnistuneesta suunnittelusta kertoo se, että sitä on käytetty pitkään ja käytetään edelleen ympäri maailmaa monissa tehtävissä niin poliisin, asevoimien kuin siviilioperaattoreidenkin keskuudessa.

MD500-kalustosta on vuosien varrella jatkokehitetty tehokkaampia ja kehittyneemmällä avioniikalla varustettuja versiota.

Puolustusvoimissa on loppusuoralla koko HH-kalustoa koskeva modifikaatio, jossa koneet uudistetaan avioniikaltaan ja varustukseltaan vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita sekä mahdollistamaan mittarilentojen harjoittelu (Lue uutisemme aiheesta: Maavoimien helikoptereihin naamiovärityksiä - NH90 talviväreihin, MD500 mustaksi ja ohjaamot uusitaan).

Modikaatiossa NVG-yhteensopivuuden lisäksi päivittyy ohjaamossa lennonvalvontamittarit, jotka korvataan elektronisella monitoiminäytöllä. Sen lisäksi ohjaamoon asennetaan integroiduksi monitoiminäytöksi Panasonic Toughbook. MD500-kaluston johtamiskyky päivittyy vastaamaan erikoisilmailun vaatimuksia. Koneisiin asenettavat järjestelmät mahdollistavat salatun puheyhteyden sekä tietoliikenteen muiden koneiden sekä maajoukkojen välillä. Johtamisjärjestelmissä on otettu huomioon yhteensopivuus kaikkien puolustushaarojen sekä muiden viranomaisten kanssa.

Modifikaation jälkeen kaikki MD500-helikopterit ovat ohjaamoiltaan samanlaisia. Modifikaatiotyön toteuttaa Patria.

Vuosien kuluessa viisi MD500-helikopteria on poistettu käytöstä

HH-1 ja HH-2 vaurioituivat kovissa autorotaatiolaskeutumisissa vuoden 1982 heinä- ja lokakuussa. Molempien helikoptereiden pyrstöpuomit katkesivat. Tapauksista ei tullut henkilövahinkoja. Molemmat kopterit poistettiin Puolustusvoimien käytöstä.

HH-3 oli käytössä joulukuusta 1982 syyskuuuhun 1983, jonka jälkeen se palautettiin siviilikäyttöön.

HH-5 vaurioitui korjauskelvottomaksi kovassa autorotaatiolaskeutumisessa heinäkuussa 1998 ja se poistettiin käytöstä. Lentäjät loukkaantuivat lievästi.

HH-8 vaurioitui pahoin ohjausjärjestelmän viasta aiheutuneessa pakkolaskussa Anjalankoskella tammikuussa 2007. Kyljelleen kaatunut kopteri poistettiin käytöstä. Kopterissa ollut ohjaaja ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Näiden lisäksi myös HH-4 on vaurioitunut autorotaatioharjoituksessa vuonna 2003. Tämä koneyksilö on siis korjattu ja edelleen käytössä. MH