Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan ympäristöä, jossa Euroopassa käynnissä oleva venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on asettanut yhteiskuntamme uuteen tilanteeseen. Lentoliikenteen näkökulmasta varautuminen, proaktiivisuus ja niiden parissa työskentelevien osapuolten tiivis yhteistyö on välttämätöntä, jotta ilmakuljetusten jatkuvuus voidaan säilyttää korkealla turvallisuustasolla riippumatta siitä millaisia yllätyksiä nykyinen toimintaympäristö tuo tullessaan. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päivittänyt Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman eli priorisoidut toimenpiteet Suomen ilmailun vahvuuksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä riskien hallitsemiseksi.

Vuoden 2025 suunnitelman painopisteet ovat varautumista ja ennakoivaa riskienhallintaa tukevissa toimenpiteissä. Lisäksi teemoina nousevat esiin mm. väsymyksenhallinta, matkustajien häiriökäyttäytyminen sekä kyberturvallisuus. 

"Tahattomat - mutta myös tahalliset, tarkoitukselliset uhat - kohdistuvat jo nyt, ja voivat kohdistua jatkossa laajemminkin ilmailujärjestelmäämme", totesi Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.

Esimerkki nykytilanteen uhista ovat mm. voimakkaasti lisääntyneet satelliittinavigoinnin häiriöt, joihin ilmailujärjestelmä kykenee kuitenkin hyvin vastaamaan.

"Meillä, ilmailun ammattilaisilla viranomaispuolella ja ilmailun organisaatioissa, on pitkä kokemus riskienhallinnasta. Työkalupakkimme turvallisuuden varmistamiseksi on monipuolinen", korosti Traficomin ilmailujohtaja Jari Pöntinen.

Toimijat vastaavat oman toimintansa turvallisuudesta ja niiden on käsiteltävä
turvallisuudenhallintajärjestelmässään itse tunnistamansa sekä Suomen ilmailun
riskienhallinnassa tunnistetut toimintaansa koskevat uhat, arvioitava niihin liittyvät
riskit sekä tarvittaessa toteutettava toimenpiteet riskien pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.

Traficomin ja toimijoiden on käsiteltävä, dokumentoitava ja toteutettava Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman toimenpiteet heitä koskevin osin. Traficom arvioi osana omaa valvontatyötään, miten toimijat ovat käsitelleet Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmassa kuvatut toimenpiteet ja toimijaa koskevat uhat omassa turvallisuudenhallinnassaan.

Toimenpiteitä järjestelmätasolla ja kohdennetusti kaikille ilmailun toimijaryhmille

Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman toimenpiteet velvoittavat Traficomia ja ilmailun toimijoita. Pohja toimenpiteille tulee Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirasto EASA:n julkaisemasta Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelmasta (EPAS 2025 Edition) sekä ilmailun kansallisesta riskienhallinnasta. 

Ilmailun eri osa-alueilta EPASin volume III -julkaisuun turvallisuuteemoihin
on nostettu seuraavat aihealueet:

• GNSS-häiriöiden vaikutus siviili-ilmailuun (CAT A, kaupallinen ilmakuljetus lentokoneilla)
• Lähestysmisprofiilin (approach path) hallinta (CAT A)
• Jäätäminen lennolla (CAT A)
• Tahaton lentäminen IMC-olosuhteisiin tai matalalle pilven alle VFR-lennolla
(IMC/scud running) (NCO A, ei-kaupallinen erityislentotoiminta lentokoneilla)
• Laskuvarjohyppylentoimintaan liittyvät riskit (NCO A)
• Odottamaton helikopterin kiertyminen pystyakselinsa ympäri (unanticipated
yaw) / pyrstöroottorin tehokkuuden menetys (Helikopteritoiminta)
• Riittämätön estevara minkä tahansa lentovaiheen aikana (Helikopteritoiminta)
• VFR-toiminnassa riittämätön porrastus ilma-alusten välillä (Helikopteritoiminta)
• Tahaton lentäminen IMC-olosuhteisiin VFR-lennolla (Helikopteritoiminta)
• Sotilaskäytössä olevan droonien, lentokoneiden, ohjusten tai konfliktialueilta
peräisin olevan rojun aiheuttamat ilmatilarikkomukset

Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma sisältää kohdennettuja toimenpiteitä kaikille ilmailun toimijoille, kuten mm. lentoyhtiöille, helikopteritoimijoille, lentoaseman pitäjille, lennonvarmistuksen palveluntarjoajille, lentokouluille ja maahuolintaan. 

"Ilmailun osa-alueista vastaavat toimijat ovat keskeisin tietolähde jokapäiväisen operoinnin turvallisuusasioista uhkien tunnistamisessa, riskien arvioinnissa ja toimenpidetarpeiden määrittelyssä", korosti Finnish Aviation Safety Programme (FASP) -koordinaattori Heli Koivu.

Yksi yhteistyön muoto ovat myös ilmailun tilaisuudet, kuten jatkossa vuosittain järjestettävä ilmailun turvallisuusfoorumi. Toukokuussa 2025 alan toimijat tekevät yhdessä viestintää häiriökäyttäytymisen vähentämiseksi niin matkustamossa kuin lentokentilläkin.