Scandinavian Airlinesin (SAS)  Gottröran ihmeenäkin tunnettu SK751:n lentoturmasta on kulunut jo 30 vuotta.  Kyseinen lento nousi ilmaan Tukholmasta 27. joulukuuta 1991. Määränpäänä oli Kööpenhaminassa tehtävän välilaskun jälkeen Varsova. Pian lentoonlähdön jälkeen matkustajakoneen moottorit kuitenkin menettivät tehonsa ja lentäjät tekivät pakkolaskun pellolle Gottröran läheillä Ruotsissa.

 Moottoritehonsa menettänyt matkustajakone osui lentonsa viimeisissä vaiheissa puustoon ja osa oikeasta siivestä katkesi.

Kone osui maahan pyrstö edellä, jolloin pyrstökartio irtosi. Matkustajakone liukui pellolla noin 110 metriä. Gottröran pellolle päätynyt McDonnell Douglas MD-81 -matkustajakone (OY-KHO) katkesi kolmeen osaan.

Kaikki koneessa olleet 122 matkustajaa sekä seitsemän miehistön jäsentä selvisivät onnettomuudesta. Vain 25 henkilöä sai eri asteisia vammoja.

Turmakone oli valmistunut maaliskuussa 1991 ja se toimitettiin SAS:lle saman vuoden huhtikuussa. Lentokone oli turman sattunessa vain noin yhdeksän kuukauden ikäinen.

Onnettomuuden syyksi selvisi McDonnell Douglas MD-81 -matkustajakoneen siiville kertynyt jää, joka irtosi koneen noustessa ilmaan kiitotieltä. Tällä kertaa irronnut jää päätyi lentokoneen molempiin moottoreihin tunnetuin seurauksin. Jää vaurioitti puhaltimen siipiä ja johti moottoreiden saakkaamiseen ja niiden hajoamiseen.

Kiiltävän jään ilmiö tunnettiin jo tapahtumien aikaan ja lentokonevalmistaja oli opastanut operaattoreita ongelmasta jo vuodesta 1985 lähtien. Lokakuussa 1991 SAS jakoi lentäjilleen tiedotteen, jonka mukaan ilma-aluksen päällikkö on vastuussa tarvittavasta suoritusarvoihin vaikuttavan jään poistosta. Tarkastus tuli suorittaa käsin sillä kiiltävää jäätä ei voisi havaita katseella.

Onnettomuuden syyksi todettiin SAS:n ohjeistus ja toimintamenetelmät, jotka eivät olleet riittäviä varmistamaan kiiltävän jään poistamiseksi siiviltä ennen lentoonlähtöä. Lentäjiä ei lisäksi oltu koulutettu tunnistamaan moottorin sakkaustilanteissa ja toimimaan oikealla tavalla.

Onnettomuustutkinnan loppuraportin mukaan oikeanlainen tehovipujen käyttö olisi todennäköisesti voinut säästää moottorit ja matkustajakone olisi voinut palata takaisin lentokentälle.

SAS päätti pitkän McDonnell Douglas -kapearunkokoneiden ajanjakson vuonna 2013. SAS lensi DC-9 -koneilla vuodesta 1968 lähtien. SAS:n laivastossa on vuosien varrella ollut yli 60 MD-80-sarjan konetta. Finnair luopui omasta MD80-konelaivastostaan toukokuussa 2006.

SAS käyttää lennonnumeroa SK751 edelleen Kööpenhaminan ja Varsovan välisillä lennoillaan. MH

Lue myös: