Dronet ovat monelle tuttu näky taivaalla, jonka lisäksi monet tietävät jotakin niiden toiminnasta. Forum Virium julkisti Suomen toistaiseksi suurimman droneselvityksen tuloksia, jotka avaavat pääkaupunkiseutulaisten asenteita ns. kaupunki-ilmailuun (UAM, Urban Air Mobility). Toimintaa pidettiin hyväksyttävänä, mutta kyselyyn vastanneilla oli myös huolenaiheita. Droneilta odotetaan vastaavaa turvallisuustasoa kuin perinteiseliltä ilma-aluksilta. Kansalaisten mielipiteitä kartoitetaan edelleen ja uusi dronekysely on jo käynnissä.
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin AirMour-hankkeessa vuosina 2022 ja 2023 toteutettu droneselvitys painottui erityisesti dronejen käyttöön ensihoidossa, kuljetuksissa ja hätätilanteissa. Kyseessä on suurin droneja koskeva selvitys, joka Suomessa on tehty. Vastaajia oli kaikkiaan 364 henkilöä.
Vuonna 2022 samainen kysely toteutettiin kuudessa eurooppalaismaassa ja vuonna 2023 viidessä Euroopan maassa ja kuudentena mukana oli Dubai. Sen osalta kyselyn vastauksia ei ole toistaiseksi julkistettu. Kaupunki-ilmailulla tarkoitetaan miehitettyjen tai miehittämättömien
ilma-alusjärjestelmien käyttöä erittäin matalalla lentokorkeudella kaupunkien ilmatilassa.
"Selvitykset auttavat paitsi kaupunkia myös yrityksiä arvioimaan, millaisia droonipalveluja Helsinkiin kannattaa tuoda. Se, että asukkaat hyväksyvät teknologian, on aivan keskeistä menestyvälle bisnekselle", sanoi Business Helsingin innovaatiopalveluiden tiimipäällikkö Kimmo Heinonen.
Helsingissä on viime vuosina tutustuttu dronejen käyttöön tavaroiden ja ruoan kuljetuksissa sekä toiminnasta ensihoidon tukena kuten defibrillaattorin ja epipenin kuljetustehtävissä.
Kysely selvitti, missä paikoissa vastaajat mieluiten näkisivät droneja. Kärkeen nousivat toimistokeskittymät ja vehreät alueet, kuten puistot. Toisaalta puistojen yllä lentäminen herätti kyselyn mukaan myös enemmän vastustusta kuin vaikkapa vesistöjen yltä kulkevat reitit. 59 prosenttia vastaajista toivoikin, että dronet eivät lentäisi vapaasti missä vain kaupungin yllä. Selvästi vähiten niitä toivottiin kävelykeskustojen ja asuinalueiden ylle.
Vastanneista yli 95 prosenttia oli nähnyt dronen taivaalla ja 65 prosenttia vastaajista koki myös tietävänsä droneista ainakin jotakin. Reilu puolet vastaajista suhtautui teknologiaan positiivisesti tai neutraalisti. Eniten vastaajat odottavat dronejen parantavan kaukana tai hankalassa maastossa sijaitsevien paikkojen ja ihmisten saavutettavuutta.
Pääkaupunkilaiset suhtautuvat kyselyn mukaan suopeimmin dronejen käyttöön valo- ja videokuvaamisessa, valvonnassa ja huoltotöissä. Vain seitsemän prosenttia piti valvontakäyttöä täysin epäsopivana.
Kyselyn perusteella kaupunki-ilmailussa huolettavat eniten turvallisuus- ja yksityisyyskysymykset. Vastaajista 84 prosenttia oli ainakin hieman huolissaan seurannan lisääntymisestä ja 66 prosenttia arvellutti kyberturvallisuus eli esimerkiksi dronejen hakkerointi.
Suurempaa huolta herätti myös mahdolliset yhteentörmäykset ja taivaalta putoamiset sekä yksityisyyden suojan heikentyminen. Vastaajista 85 prosenttia pitikin tärkeänä, että dronet olisivat yhtä turvallisia kuin jo käytössä olevat perinteiset ilma-alukset.
Vastaajista 43 prosenttia suhtautui positiivisesti dronejen käyttöön hätätilanteissa ja peräti 91 prosenttia toivotti ne hätätilanteessa tervetulleiksi kotinsa lähelle. Yli puolet vastaajista hyväksyi myös dronejen käytön lääkintätarvikkeiden ja näytteiden kuljettamiseen. Lisäksi vastanneista 69 prosenttia oli ainakin hieman kiinnostunut hoitohenkilökunnan ja loukkaantuneiden kuljettamisesta droneilla.
Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia oli helsinkiläisiä, 13 prosenttia espoolaisia ja kahdeksan prosenttia vantaalaisia. Loput osuudet hajautuivat ympäri Uuttamaata. Tiedot kerättiin osana vuosina 2021-2023 käynnissä ollutt AiRMOUR -hanketta, jonka rahoitus tuli EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatiohankkeelta.
Käynnissä on jo uusi dronekysely, jossa oman kannan voi kertoa parissa minuutissa. Kyselyn tarkoituksena on osallistaa asukkaat, lisätä tietoisuutta kaupunki-ilmailusta, kartoittaa mielipiteitä aiheesta sekä yleisesti nostaa kaupunki-ilmailu paikallispäättäjien pöydälle.
CITYAM-hankkeen kyselyyn voi vastata 26.4.2024 asti. Samanlainen kysely toteutetaan Helsingin lisäksi Hampurissa, Tukholmassa, Tartossa, Vilnassa ja Gdanskissa. Kyselyn on tuottanut Tallinnan teknologinen yliopisto. MH
Lue myös:
