Rovaniemellä tuhoutuneen F/A-18 Hornet -hävittäjän ohjaaja käytti heittoistuinta oikeaoppisesti ja pelastui matalasta hyppykorkeudesta huolimatta. Kokenut Hornet-ohjaaja käveli onnettomuuden jälkeen itse pelastushenkilöstön luokse. Ilmavoimat vahvisti Hornetin lentotehtäväksi Lentoposti.fi:n aiemmin uutisoiman esityslentoharjoituksen. Hornet-sooloesitystä seurasi Lapin lennoston alueelta Pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon kokoukseen osallistuneet puolustusministerit seurueineen.

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen kertoi tiedotustilaisuudessa F/A-18 Hornet -hävittäjän (HN-409) syöksyneen maahan kiitotien 03/21 reuna-alueelle, josta se ajautui lähemmäs lennoston aluetta käynnissä olevalle F-35 -hankkeeseen liittyvän työmaa-alueen reunalle.

Lapin lennoston ja Finavian pelastusyksiköt olivat paikalla minuuteissa. Hävittäjän runko oli maahansyöksyn seurauksena tulessa ja sammutustyöt aloitettiin välittömästi.

Onnettomuusalue sijaitsee lentokenttäalueella Lapin lennoston tukikohdan puolella kiitotietä eli lähtökohtaisesti se sijaitsee turvatulla alueella. Sotilaspoliisi ja poliisi eristivät onnettomuusalueen tutkinnan ja ympäristön turvaamiseksi. F/A-18 Hornet sisältää komposiittirakenteita, joten onnettomuuspaikka todennäköisesti eristetetään myös hiilikuitupölyn takia.

"Olen määrännyt muun kuin operatiivisen Hornet-toiminnan keskeytettäväksi. Onnettomuuden syy analysoidaan ensin ja sitten arvioidaan lentotoiminnan jatkumista. Operatiivinen lentotoiminta jatkuu edelleen ja Ilmavoimien valmius on normaali. Syy analysoidaan ja sitten arvioidaan muun lentotoiminnan jatkumista", kertoi komentaja Herranen.

Tuhoutunut HN-409 oli normaali Hornet-laivastoon kuuluva hävittäjä ja täysin lentokelpoinen sekä toimiva ilma-alus. Onnettomuudessa tuhoutui lentoasemainfrastruktuurin kuuluva Rovaniemen VOR/DME-radionavigointimajakka.

Lentäjä loukkaantui lievästi - kykenee jatkamaan toimintaansa Ilmavoimissa

"Tilanne on ollut nopea. Lentäjä pelastautui heittoistuimella, joka on oikea toimenpide. Hän käveli itse pois onnettomuuspaikalta ja toimi kuten piti. Lentäjä loukkaantui lievästi", kommentoi komentaja Herranen lentäjän vointia.

"Olen keskustellut lentäjän kanssa. Olen tyytyväinen, että lentäjä on hyvissä voimissa ja voi jatkaa toimintaansa Ilmavoimissa", jatkoi komentaja Herranen.

Heittoistuinhypyn komentaja Herranen luonnehti tapahtuneen kohtuullisen matalalta korkeudelta. Heittoistuin, laskuvarjo ja Hornetin jäänteet olivat hyvin pienellä alueella.

Ilmavoimien lääkintä aloitti nopeasti lentäjän kunnon tarkastuksen ja sairaankuljetus siirsi hänet jatkotutkimuksiin Lapin keskussairaalaan. 

Lievästi loukkaantunut ohjaaja on jo kotiutunut sairaalasta. Maassa ei syntynyt henkilövahinkoja. 

Martin-Bakerin heittoistuimet ovat pelastaneet jo lähes 8000 lentäjän hengen

F/A-18 Hornet -hävittäjän Martin-Baker SF-14A (NACES) -heittoistuin on ns. nolla-nolla -istuin, joka mahdollistaa pelastautumisen jopa paikallaan ja maanpinnalla olevasta hävittäjästä. Heittoistuimessa on parikymmentä hypyn käynnistyessä tarkasti ajastetusti laukeavaa erilaista patruunaa, viivepanosta tai rakettimoottoria.

Martin-Bakerin erimalliset heittoistuimet ovat pelastaneet jo 7789 hävittäjälentäjän hengen. Niistä viimeisin on tällä hetkellä Rovaniemellä pelastunut lentäjä. Suomessa Hornet-hävittäjän heittoistuimella on pelastettu jo viisi lentäjää. 

Hornetilla oli esityslentotehtävä 

Hornetin lentotehtävä oli esityslentoharjoitus, jossa kokenut hävittäjäohjaaja harjoittelee Hornet-esityslentoon kuuluvia taitolentoliikkeitä. Hävittäjä nousi ilmaan kello 10.45 ja maahansyöksy tapahtui noin kello 10.50 eli hyvin lyhyen ajan kuluttua.

Sää Rovaniemellä oli onnettomuuden aikaan pilvinen ja tihkusateinen. Pilvikatto oli 3400 jalan korkeudessa ja tuuli kävi pohjoisesta. Hornet-sooloesitykseen harjoitellaan kolmea eri ohjelmaa, jotka ovat matalan kelin sarja, keskikelin sarja ja korkea sarja. Lentoposti.fi:n tietojen mukaan hävittäjäohjaajan tavoitteena oli lentää korkean sarjan ohjelma. Normaalisti ohjelma päätetään viimeistään juuri ennen nousua, mutta tarvittaessa ohjelmaa voidaan muuttaa myös lennon aikana.

Esityslentoharjoituksissa ei yleensä käytetä näyttävyyttä lisääviä omasuojaheitteitä. Tällä kertaa myös ne olivat mukana esityslentoharjoituksessa.

Rovaniemellä järjestettiin 6.-7. toukokuuta puolustusministeri Antti Häkkäsen isännöimä Nordefcon kokous. Lapin lennostossa kokoontuneet vieraat olivat tietoisia, että kokouspäivän aikana on mahdollisuus seurata esityslentoa. Ministerit seurueineen olivat Lapin lennoston puolella ja suurin osa heistä seurasi kyseistä harjoitusta.

"Olimme turvallisessa paikassa seuraamassa esityslentoa ja muuta lentotoimintaa. Emme nähneet onnettomuutta ja katsojien kannalta lento vain vaikutti päättyneen. Kuulimme myöhemmin sisätiloissa, että oli tapahtunut onnettomuus, kun siitä kuulutettiin", kertoi Lapin lennoston esikuntapäällikkö Petteri Puusa tiedostustilaisuudessa.

Ilmavoimien esityslentokausi käynnistyi Tikkakoskella onnettomuutta edeltävänä päivänä Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumassa. Seuraavalla viikolla edessä olisi vastaava tapahtuma Pirkkalassa.

Komentaja Herranen totesi ettei voi vielä kommentoida Pirkkalan mahdollista Hornet-sooloesitystä.

"Arvioimme mitkä tekijät myötävaikuttivat tapahtumiin ja sitten niiden vaikutuksia esityslentotoimintaan. Niitä voi tulla tai olla tulematta", totesi komentaja Herranen.

Lentoturvallisuus on ensijaista Ilmavoimien toiminnassa.

 
Onnettomuustutkintaryhmä on nimetty

Sotilasilmailun viranomaisyksikkö SVY on nimennyt tutkintaryhmän selvittämään Hornet-turman syyt. Tutkintaryhmässä on asiantuntijoita lentotekniikasta ja siviilipuolelta.

"Emme ota kantaa mitä koneessa tapahtui ennen onnettomuutta. Tutkintaryhmä on vasta nimetty", totesi Herranen eikä lähtenyt arvailemaan tapahtumia.

"Tutkinta on perusteellinen. Tutkintaryhmässä on edustettuina kaikki eri toimialojen asiantuntijat. Kaikki kerättävä data käydään läpi ja juurisyyt löydetään. Tämä tulee kestämään jonkin aikaa", täsmensi hävittäjälentolaivue 11. komentaja everstiluutnantti Lasse Louhela .

Poliisi on tutkinnassa mukana yleisviranomaisena, sillä määräysten mukaan sotilasilmailun osalta tutkinnasta vastaa Ilmavoimat. Poliisilla avustava rooli ja erityisesti rikostekninen tutkinta, jossa koostetaan mm. 3D-malli alueesta. Poliisi vahvistaa ettei käynnissä ole rikostutkintaa ja kyse on puhtaasti Ilmavoimien toiminnan avustamisesta.

Tutkintaryhmän käytössä on mm. Hornet-hävittäjän tallennusjärjestelmä, lennonjohdon ja ilmavoimien tutkakuvamateriaalia, videomateriaali sekä maahanosumajäljet.

Onnettomuustutkinnan tuloksista otetaan irti kaikki oppi, joka taas kohentaa lentoturvallisuutta entisestään.

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan

Lapin lennosto huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista myös onnettomuustapauksien yhdeydessä ja kaikille on tarvittaessa tarjolla erilaista apua.

"Meillä on debriefing-tilaisuuksia koko porukalle sekä tietenkin erityisesti onnettomuuden kanssa läheisesti tekemisissä oleville henkilöille. Tarkoituksena on päästä mahdollisimman nopeasti purkamaan tapahtumia. Aloitimme tämän jo tänään onnettomuuspäivänä ja jatkamme tätä työtä myös huomenna", kertoi Lapin lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Petteri Puusa Lentoposti.fi:lle.

Ilmavoimat ei julkista onnettomuudessa loukkaantuneen esityslentäjän nimeä. Esityslentoa harjoittelevat ohjaajat ovat kaikki kokeneita lentäjiä.

Ilmavoimissa on perinteisesti nimetty esityslentokaudelle kaksi lentäjää, joiden vastuulla on kyseisen vuoden Hornet-sooloesitykset. Toinen ohjaaja on pääesityslentäjä ja toinen on varaesityslentäjä.

30 vuoden aikana on menetetty kolme Hornet-hävittäjää

F/A-18 Hornet -hävittäjät ovat olleet palveluskäytössä Suomen Ilmavoimissa vuodesta 1995 lähtien. 30 vuoden aikana on menetetty kolme Hornet-hävittäjää. Aiemmat lento-onnettomuudet ovat tapahtuneet vuosina 2010 (HN-468) ja 2001 (HN-430). Onnettomuudet eivät ole aiheuttaneet ihmishenkien menetyksiä.

Vuoden 2001 turmassa Satakunnan lennoston Hävittäjälentolaivue 21:n HN-430 ja HN-413 törmäsivät toisiinsa ilmassa harjoituslennolla Karstulassa 8. marraskuuta. HN-430 romuttui maahansyöksyssä, mutta lentäjä pelastautui heittoistuimella. HN-413:n lentäjä onnistui palaamaan takaisin kotitukikohtaan Pirkkalaan.

Karstulan turmassa vaurioituneen HN-413 -koneen takarungosta ja Kanadasta hankitun CF-18B -Hornetin eturungosta koottiin vuosina 2006-2009 uusi kaksipaikkainen F-18D -hävittäjä, joka sai tunnuksen HN-468. Tämä Frankenhornetina tunnettu hävittäjä tuohoutui maahansyöksyssä koelennolla Juupajoella vuonna 2010. Molemmat ohjaajat hyppäsivät koneesta.

Lue myös aikaisempi uutisemme Rovaniemen Hornet-turmasta: