Marraskuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisten F/A-18D Hornet -monitoimihävittäjien vastaanottamisesta. Ilmavoimien pääkaluston muodostava HN uudisti saapuessaan Suomen ilmapuolustusta ja mahdollisti konetyypin käyttötavan ja järjestelmien jatkuvan kehittämisen.

McDonnell Douglas (nykyisin Boeing) F/A-18 Hornetin 20-vuotista palvelusuraa juhlistettiin Ilmavoimissa maanantaina 16. marraskuuta kutsuvierastilaisuudessa Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa.

Paikalla oli parisataa hävittäjähankkeessa mukana ollutta. Juhlan keskipisteenä oli kaksipaikkainen Satakunnan Lennoston Hornet F/A-18D HN-466 (otsikkokuvassa).

Konehallissa järjestetyssä juhlassa mukana olivat mm. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, joka itsekin oli mukana HN-hankinnassa. Tilaisuudessa puhui myös Hornet-kauppojen aikainen puolustusministeri Elisabeth Rehn (oikealla).

Horneteihin on tehty 20 vuoden aikana kaksi MLU-elinjaksopäivitystä. Tällä hetkellä elinkaarensa puolivälissä oleva monitoimihävittäjäkalusto on suorituskykynsä huipulla. Korvaava konetyyppi otettaneen käyttöön noin 10 vuoden päästä.

Valtioneuvosto päätti vuonna 1992 yhteensä 64 yhdysvaltalaisvalmisteisen Hornet-monitoimihävittäjän hankinnasta Ilmavoimien ikääntyvän Draken- ja MiG-21BIS-torjuntahävittäjäkaluston korvaajaksi. Ensimmäiset neljä Hornetia laskeutuivat Yhdysvalloista alkaneen siirtolennon päätteeksi 7. marraskuuta 1995 Pirkkalan tukikohtaan.

Ilmavoimat vastaanotti vuoteen 2000 mennessä yhteensä 57 kotimaassa koottua yksipaikkaista C-mallin koneyksilöä sekä seitsemän Yhdysvalloissa rakennettua D-mallin Hornetia.

Kaksi konetta on tuhoutunut onnettomuukssa 2001 ja 2010. Niissä ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla. Myös muutamia vaurioitumisia on sattunut.

Tällä hetkellä 62 koneyksilöstä koostuva Hornet-kalusto muodostaa Ilmavoimien suorituskyvyn selkärangan. Horneteja on käytetty Ilmavoimissa monipuolisesti Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtäviin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla.

Hornet-hankinta merkitsi 1990-luvulla Suomen ilmapuolustukselle merkittävää kehitysaskelta. Hankinnan myötä Ilmavoimat siirtyi perussuunnittelultaan vuosikymmeniä vanhasta hävittäjäkalustosta uusimman ilmapuolustusta koskevan kokemuksen ja tiedon perusteella kehitettyyn nykyaikaiseen konetyyppiin.

Hornetin järjestelmiä ja käyttötapaa on suunnitelmallisesti kehitetty Ilmavoimissa koko konetyypin elinkaaren ajan niin, että sen suorituskyky on tällä hetkellä korkeimmillaan Ilmavoimien toimintaympäristöön nähden.

Merkittävimpiä Hornet-kaluston palvelusuran aikana toteutettuja päivityshankkeita ovat kaksi Mid-Life Update -elinkaaripäivitystä. Vuonna 2010 päätökseen saatu MLU 1 ylläpiti ja kehitti muun muassa koneen ilmataistelukykyä. Vuonna 2016 päätökseen tuleva MLU 2 tuo koneisiin muun muassa kyvyn kauaskantoisen ilmasta maahan -täsmäaseiden käyttämiseen.

Näillä jo hankintavaiheessa suunnitelluilla päivityshankkeilla Hornetin suorituskyky vastaa hyvin toimintaympäristön kehitykseen 2020-luvun loppupuolelle.

Hornet-kalustoa käytetään Ilmavoimissa 2020-luvun loppuun asti, jolloin sen korvaa syksyllä 2015 käynnistetyn HX-hankkeen myötä konetyypin korvaajaksi hankittava, monitoimihävittäjään perustuva suorituskykyratkaisu.