Malmin lentomelualue (55dB) on nykyaikaisella lentokalustolla merkittävästi vuoden 2003 tilannetta pienempi ja sijoittuu suurelta osin lentokenttäalueelle, kertoo Malmin Lentoaseman Ystävät ry (MLY). Mallinnuksen mukaan vilkkaan kesäpäivän lentomäärällä 200 lentoa päivässä, päiväajalle painotettu keskiäänitaso LAeq (7-22) 55 dB(A) ylittyy 106 hehtaarin alueella. Yleiskaavan suunnittelussa käytetty, maakuntakaavassa oleva lentomelualue on pinta-alaltaan yli nelinkertainen, noin 485 ha. Uuden mallinnuksen lähtökohtana todellinen toiminta Mallinnus kuvaa yksittäisen vilkkaan kesäpäivän tilannetta, jolloin toiminnan äänivaikutus on suurin. Ympäristödirektiivin (2002/49/EY) mukaan indikaattoriäänitasot tulee määrittää koko vuoden kaikkien päivien perusteella. Koko vuoden ajalle keskiarvoistetun liikenneaineiston pohjalta lasketut äänenpainearvot eivät kuitenkaan kuvaa hyvin yleisilmailulentokentän toiminnalle tyypillisen vuodenajoittain vaihtelevan liikenteen äänenpaineen leviämistä.
Lentotoiminnan erittäin yksityiskohtaiset operaatiotiedot on saatu Finavialta. Yleisilmailun luonteenomaisen toimintatavan vaikutus on otettu huomioon ja mallinnettu melumäärä eri lentomäärillä päivätasolla. Näin ollen mallinnuksissa näkyy vilkkaimpien päivien melukartta laimentamatta sitä keskiarvotarkasteluun. Lentomenetelmillä ja ohjeistuksilla voidaan lisäksi vaikuttaa äänivaikutuksiin merkittävästi. Yleiskaavassa käytetty äänitasoarvio vanhentunut ja ylimitoitettu Helsinki-Malmin lentoaseman edelliset äänitasomallinnukset on tehty vuosina 1992 ja 2003. Vuoden 2003 ennusteesta on käytetty Helsingin kaavoituksen lähtökohtana suurinta arviota, jonka mukaan liikennemäärä olisi kasvanut 25% eli olisi noin 100 000 operaatiota vuodessa. Mallinnuksen aikana myös lennonjohdon toiminta-ajat olivat useita tunteja pidemmät kuin nyt. Nykyisin yleisilmailuoperaatioita on Malmilla n. 50 000 vuodessa. Äänitasomallinnuksen vanhentuminen on nostettu esille useissa Helsingin yleiskaavan valmistelutilaisuuksissa. Lentokaluston kehittymisen ja lentomäärien muutoksen pienentävä vaikutus melualueisiin tuotiin esille suunnittelijoille.
”Moitimme Helsingin kaupungin ja Finavian haluttomuutta päivittää mallinnusta ajallaan. Päivitys olisi mahdollistanut rakentamisen tiivistämisen jo vuosia sitten. On aika kuunnella asiantuntijoita.” Alueen suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Tuomas Hakala on vastannut kysymykseen lentotoiminnan ja asumisen yhdistämisestä. ”Kaupunkisuunnitteluvirastoon on saapunut yhdeksän erilaista versiota lentotoiminnan ja asumisen yhdistämisestä. Toimintojen yhdistäminen ei vastaa valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteita.” Hän vahvistaa, että suunnittelu on perustunut vuoden 2003 mallinnukseen lisättynä ennusteella 25% kasvusta. Juha Silvennoinen Suomen Ilmailuliitosta on tutustunut äänitasomallinnukseen. Hän on yleisilmailun edunvalvonnan asiantuntija ja tuntee lentokaluston kehityksen. "Yleisilmailu on maailman nopeimmin kasvava liikkumisen muoto. Helsinki-Malmin uusi äänitasomallinnus todentaa lentokaluston ja varsinkin yleisilmailun lentokoneiden nopeaa kehitystä. Lentomenetelmillä ja ohjeistuksilla voidaan on suuri merkitys äänivaikutuksissa, lentoprofiilit ja reitit voidaan valita parhaalla tavalla”, SIlvennoinen toteaa. ”Kevyiden ilma-alusten äänivaikutus on todella pieni kymmenen vuoden takaiseen kalustoon verrattuna, ja uudet sähkömoottoriset harjoituskoneet pienentävät vaikutusta edelleen. Tämä mallinnus osoittaa, että vilkaskin yleisilmailutoiminta on mahdollista osana tiivistyvää kaupunkirakennetta." Lue myös:
|
|||
