Finavia on käynnistämässä Suomen suurimpiin rakennustyömaihin kuuluvan terminaalilaajennuksen Helsinki-Vantaalla. Sen lisäksi lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia uudistustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Laajarunkokoneita varten valmistuu kahdeksan uutta siltapaikkaa, minkä ansiosta niiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä kahdeksasta 16:een. Siltapaikat tarkoittavat matkustajalle lisämukavuutta, kun bussikuljetuksia lentokoneeseen tarvitaan vähemmän.

Samaan aikaan terminaalin alla sijaitsevaa, vuonna 2009 valmistunutta matkatavaratehdasta laajennetaan. Matkatavarakeskuksen huippukapasiteetti nousee 11 000 laukkuun tunnissa.

Kyseessä on 400 miljoonan euron investointi, jonka työllisyysvaikutus Suomessa on yli 5 000 henkilötyövuotta. Suurinvestoinnilla voidaan säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

"Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Pysyäksemme mukana kilpailussa on Helsinki-Vantaan toimintoja ja palveluita kehitettävä entistäkin paremmiksi. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä", sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Lentoasemat kilpailevat matkustajista ja lentoyhtiöistä aiempaa kiivaammin. Liikenteen sujuvuus, palvelujen houkuttelevuus ja lyhyet vaihtoajat merkitsevät lentoasemille entistä enemmän. Joka kolmas lentomatkustaja valitsee reitin vaihtolentoaseman perusteella.

"Hubien kilpailu kiristyy ja lentoasemilla on tarve erottautua lentoyhtiöiden silmissä", kertoi Savolainen Trafin Ilma-seminaarissa.

Helsinki-Vantaan kautta kulkee 16 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan vuonna 2020 palvella jopa 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

 Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Kolmivaiheinen projekti yhden katon alla

Finavia muodostaa lentoaseman maankäyttöä ja kehittämisinvestointeja ohjaavaa yleissuunnitelmaa. Helsinki Airport Master Plan suunnitelman aikajänne yltää yli vuoden 2035.

Konsultteina projektissa käytetään mm. PES-Arkkitehtejä, NACOa ja Sitoa. Yleissuunnitelma kattaa terminaalisuunnittelmien lisäksi myös maankäytön pääkiitotieden välissä ja poikkikiitotien itäpuolisella alueella.

Finavian koko kehitysohjelma jakautuu kolmeen päävaiheeseen, joista ensimmäinen lähtee käyntiin näillä näkymin alkuvuonna 2016. Investoinnin suuruus on 400 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laajentaa terminaalitiloja ja matkatavaratehdasta sekä lisätä konepaikkojen määrää.

Terminaalin laajentaminen aloitetaan non-Schengen-alueen eteläsiivestä eli nykyisen lähtöportin 38 kohdilta.Sen valmistuttua siirrytään länsisiiven rakentamiseen kesällä 2017, jonka on tarkoitus valmistua kesällä 2020. Tuolloin myös mahdollisesti lisätään putkipaikkoja myös terminaaliin T1. Kolmas suurempi vaihe on lentoaseman keskiosan kehittäminen.

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo, että laajennusosa kasvattaa terminaalin pinta-alaa 75 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta.

"Rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus on Suomessa 5 000 henkilötyövuotta", sanoo Hansson.

Terminaaliuudistuksen jälkeen lentokoneista poistutaan ja niihin astutaan omista kerroksistaan. Tämä tuo parannusta matkustajavirtojen kulkuihin, kun nykyisin saapuvat ja lähtevät matkustat erotellaan sulkemalla lähtöporttien edessä olevaa käytävää.

Haasteita liikenteen hoitoon

Suururakka tuo haasteita liikenteen hoitoon. Ennen kuin laajennusosat valmistuvat mm. laajarunkokoneiden matkustajasiltoja on käytössä huomattavasti nykyistä vähemmän. Se tarkoittaa entistä enemmän bussikuljetuksia ulkoriviin pysäköidyille laajarunkokoneille.

Tämä tarkoittaa sitä, että myös Finnairin laajarunkoiset koneet pysäköidään pääasiassa ulkoriviin. Huonoimmillaan käytössä on vain kourallinen matkustajasiltoja laajarunkoisten koneiden käytettäväksi.

Remontin matkustajille tuomat haitat tullaan minimoimaan mahdollisuuksien mukaan, sillä hyvän matkustajakokemuksen säilyttäminen on avain tulevaisuuteen.

Terminaalin pinta-ala kasvaa projektin aikana 45 prosenttia nykyiseen verrattuna. Välimatkat pyritään pitämään lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana.

Suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus, mikä näkyy sisustuksen materiaalivalinnoissa ja palveluratkaisuina. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

"Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa", sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

 Lue myös: