Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille annettaisiin esityksen mukaan oikeus ilmoittaa työnantajalle tai toimeksiantajalle, kun luvan peruuttamiseen on ryhdytty. Mikäli virasto saisi poliisilta tiedon, että esimerkiksi lentäjän, matkustamomiehistön jäsenen, lennonjohtajan, lennontiedottajan tai ilma-alusten huoltohenkilöstöön kuuluvan epäillään syyllistyneen sellaiseen rikokseen tai rikkomukseen tai muutoin toimineen sellaisella tavalla, joka antaa aihetta epäillä hänen kykyään hoitaa tehtävänsä turvallisesti, työnantajan on tärkeää tietää asiasta päättäessään henkilön määräämisestä työtehtäviin.
Traficomille on tullut eteen konkreettisia tilanteita, joissa oikeus luovuttaa tieto lupakirjan tai lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen peruutukseen johtavien toimenpiteiden käynnistämisestä olisi ollut tarpeen saada välitettyä henkilön työnantajalle heti ja ilman tämän erillistä pyyntöä, kun viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet hänen olevan soveltumaton ilma-aluksen ohjaamoon. LVM:n mukaan tällaisia ilmoituksia terveydentilavaatimusten täyttymättömyydestä on tullut Traficomiin vuositasolla joitakin kymmeniä ja osassa niitä taustalla on luvanhaltijalla todettu päihdeongelma. Äärimmäisessä tapauksessa matkustajakoneen lentäjänä työskentelevä olisi voinut osoittaa itsetuhoisia taipumuksia, jolloin hänen pääsynsä työvuoroon olisi ehdottomasti tarpeen estää välittömästi. Myös epäily esimerkiksi matkustamomiehistön jäsenen syyllistymisestä väkivaltarikokseen voisi olla aiheellinen peruste estää hänen pääsynsä työtehtäviin matkustamossa. Toinen hankkeen yhteydessä käytetty esimerkkitilanne on poliisin epäily siitä, että henkilöluvan haltija on syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Lisäksi Traficom saisi myös mahdollisuuden puuttua ilmailuun liittyvään toimintaan, joka ei ole luvanvaraista tai ilmoitusvelvollisuuden piirissä, jos virasto havaitsee toiminnassa turvallisuuspuutteita. Tämä koskisi esimerkiksi laskuvarjohyppääjien kouluttajana tai liidinlentäjänä toimimista. Traficom voisi jatkossa kieltää tai rajoittaa toimintaa, kunnes puutteet turvallisuudessa on korjattu.
Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi henkilötietojen käsittelystä puhalluskokeiden yhteydessä. Yhteistoimintalakiin ja lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa lisättäisiin viittaukset ilmailulakiin puhalluskoetta koskien. Ilmailun täysraittiuden periaate on merkityksellinen lentoturvallisuuden ja ilma-aluksessa olevien hengen ja terveyden suojaamiseksi. Eurooppalaisessa liikenneilmailussa tunnetaan kuitenkin vain kaksi tapausta, joissa alkoholin vaikutuksenalainen operointi on johtanut lento-onnettomuuteen. Ensimmäinen tapahtui Koivulahdella Aeron DC-3 -koneelle vuonna 1961 ja jälkimmäinen vuonna 1989 Ranskassa Europe Aero Servicen Fokker 27 -koneelle. Tunnettujen tapausten perusteella puhallutushankkeen vaikutukset lentoturvallisuuden parantamiseksi eivät olisi merkittäviä. Lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä maaorganisaatiossa tai ilma-aluksen miehistössä toimivien henkilöiden veren alkoholipitoisuus ei saa olla koholla eikä heidän elimistössään saa olla alkoholia tai muita huumaavia aineita havaittavia määriä.
Ilmaliikennejuopumuksesta tuomitaan rikoslain 23 luvun 6 §:n nojalla se, joka ohjaa ilma-alusta tai toimii sen miehistön jäsenenä tai muussa lentoturvallisuustehtävässä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa tai että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut. Ilmaliikennejuopumukseen voi syyllistyä myös maassa hoidettavan työtehtävän, kuten lennon suunnittelun tai valmistelun aikana. Käytännön ongelmat liittyvät päihtymyksen toteamiseen ja sen näyttämiseen silloin, kun työntekijä ei vapaaehtoisesti suostu puhalluskokeeseen. LVM:n mukaan nykytila on ongelmallinen siviili-ilmailun päihteettömyyden valvomisen kannalta. Nykyisin puhalluskokeita on voitu toteuttaa vain henkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuen. Ilmailulakiin ei siis nykyisellään sisälly säännöstä puhalluskokeesta, vaikka ilmailulain nojalla lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä toimivilta edellytetään täyttä päihteettömyyttä. Pakkokeinolain nojalla poliisi voi määrätä henkilön kokeeseen nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tai henkilön kieltäytyessä kokeesta henkilönkatsastukseen. Jatkossa lakimuutoksen jälkeen puhallutuksesta voisi siis huolehtia työnantaja. Työnantajalle pyritään mahdollistamaan miehistön jäsenen asettaminen puhalluskokeeseen myös satunnaistarkastuksia varten, ilman perusteltua epäilyä. Puhalluskoetta koskevan ehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä alkoholinkäytöstä johtuvien siviili-ilmailua, lentoturvallisuutta, ilma-aluksen matkustajia ja ympäristön turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi välttämättömät puhalluskokeet ilma-aluksen miehistölle ja maaorganisaatiossa toimiville, joilta nykyisen sääntelyn nojalla edellytetään täyttä päihteettömyyttä lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskennellessään. Esityksen tavoitteena on myös selkeyttää työsuhteen osapuolten asemaa ja varmistaa asianmukaisten menettelytapojen käyttäminen puhalluskokeita toteutettaessa.
Ilmailulain lentoestelupia koskevaa sääntelyä muutettaisiin siltä osin, kuin soveltamisessa on ilmennyt haasteita. Lentoesteeksi voidaan katsoa mikä tahansa maasta kohoava kohde, joka häiritsee ilmailua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rakennukset, nosturit tai voimalinjat. Kun lentoesteelle haetaan nykyisen sääntelyn mukaisesti lupaa, esteen vaikutusten arviointi vaatii hakemuksen käsittelyvaiheessa työtä erityisesti lentopaikkojen ylläpitäjiltä ja lentomenetelmien suunnittelijoilta. Nämä tahot arvioivat esteen vaikutuksia ja antavat lausuntonsa Traficomille. Uudessa lakiehdotuksessa esitetään, että jo lentoestelupahakemukseen tulisi liittää Suomessa toimivien lentomenetelmäsuunnittelijoiden ja kyseisen lentopaikan ylläpitäjän selvitykset esteen vaikutuksista. Nämä tahot voisivat jatkossa myös periä selvityksistä kohtuullisen korvauksen.
Hallituksen esitysluonnoksesta voi antaa lausuntoja 31. joulukuuta 2024 saakka. Lausuntoja voivat antaa kaikki kansalaiset ja organisaatiot. Lausuntopalautteet huomioidaan jatkovalmistelussa. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esityksen valmistelu jatkuu virkatyönä. Tarkoituksena on, että esitys annettaisiin eduskunnalle helmikuussa 2025 ja lait tulisivat voimaan 1. kesäkuuta 2025. Lue myös:
|
|||
