Ilmasotakoulun lentokonehallin vikaantunut sprinklerijärjestelmä päästi sadevesiviemärin kautta maaperään ja ympäristön jopa noin 3500 litraa palontorjunnan vaahtonesteliuosta 17. helmikuuta 2025. Fluoripitoista sammutusvaahtoliuosta sekä vettä pääsi vuotamaan hallin lattialle, josta osa kulkeutui hulevesijärjestelmien kautta edelleen maastoon. Puolustuskiinteistöjen mukaan kyseessä oli laitteiston äkillinen vikaantuminen ja laitetta oli huollatettu asianmukaisesti. Tapahtuman seurauksena Puolustuskiinteistöt on jo aloittanut vastaavien järjestelmien tarkastukset muilla paikkakunnilla estääkseen vastaavan vahingon muualla. Puolustuskiinteistöt ja Puolustusvoimat ryhtyivät havainnon tehtyään tarvittaviin toimenpiteisiin ja pysäyttivät aineen laajemman leviämisen. Alueelle rakennettiin muun muassa väliaikainen pato, jolla aineen kulkeutumista saatiin hidastettua. Padon tarkoituksena oli lisätä padon yläpuolisen alueen vesimassaa ja hidastaa virtausta, sillä osa päästön sisältämistä yhdisteistä oli nopeasti hajoavia ja hyvin vesiliukoisia. Tavoitteena oli saada päästö vähemmän vesiympäristölle haittaa aiheuttavaan pitoisuuteen. Pato on nyt hoitanut tehtävänsä ja tullaan purkamaan. Ensimmäiset vesinäytteiden tulokset valmistuivat 26. helmikuuta. Näytteitä otettiin päästölähteen ja Aatuntien välisen ojareitin varrelta. Lähellä päästöä todettiin kohonneita PFAS-pitoisuuksia. Muita todettuja yhdisteitä olivat mm. styreeni, etanoli ja tertbutanoli (TBA), mutta näiden vaikutukset vesieliöille on todettu lieviksi. PFAS-pitoisuus ylitti 2000 mikrogrammaa litrassa. Pitoisuus koostui lyhytketjuisista perfluoratuista yhdisteistä. Aatuntien kohdalla ojaveden PFAS-pitoisuus oli jo selvästi alhaisempi, noin 100 mikrogrammaa/l. Vaikka pitoisuutta voidaan pitää melko korkeana, ei sen kuitenkaan arvioida aiheuttavan välitöntä haittaa vesieliöstölle. Laitteistossa käytetyt lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet ovat erittäin huonosti hajoavia yhdisteitä, ja ne voivat kertyä vesieliöihin pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet ovat kuitenkin vesiliukoisempia ja ympäristölle vähemmän haitallisia kuin pitkäketjuiset yhdisteet. Styreenin pitoisuus vaihteli välillä 4–7 mikrogrammaa/l. Todetut pitoisuudet eivät aiheuta haittaa vesieliöille. Styreeni on niukkaliukoinen, mutta helposti hajoava yhdiste. Tertbutanolia (TBA) todettiin korkeimmillaan yli 6500 mikrogrammaa/l pitoisuutena. Pitoisuus oli kuitenkin jo laskenut Aatuntien näytepisteen kohdalla pitoisuuteen noin 500 mikrogrammaan/l. TBA:n vaikutukset vesieliöille arvioidaan todetuissa pitoisuuksissa lieviksi. TBA on hyvin vesiliukoinen ja nopeasti hajoava yhdiste. Etanolin korkein pitoisuus oli noin 3600 mikrogrammaa/l. Hyvin vesiliukoisena yhdisteenä sen pitoisuus oli laskenut Aatuntien näytepisteen kohdalla jo alle 300 mikrogrammaan/l pitoisuuteen. Etanoli ei aiheuta ympäristöhaittaa. Nyt todettujen yksittäisten yhdisteiden haittavaikutukset vesieliöille arvioidaan vähäisiksi. Päästön yhteisvaikutuksia vesieliöstöön on tässä vaiheessa kuitenkin liian aikaista arvioida. Laajemman vesinäytekierroksen tuloksia odotetaan viikon 10 alkupuolella. Vesinäytteitä on otettu Aatuntien ja väliaikaisen padon väliseltä osuudelta Korpisenpurolta, sekä Alanen-järvestä. Seuraava näytteenotto suoritetaan torstaina 27. helmikuuta. Näiden tulosten mukaan suunnitellaan jatkotoimenpiteet alueella. Lentokonehallin sammutusjärjestelmässä on käytössä kalvovaahto, johon ei ole toistaiseksi ollut saatavissa täysin PFAS-vapaata vaihtoehtoa. Kiinteistön sammutusjärjestelmän sammutusvaahto on kuitenkin vaihdettu vuonna 2024 vaahtoon, joka ei sisällä ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Lue myös:
|
|||
