Ilmavoimat kunnioittaa viimeisen sotalentäjän ja pilvenveikko Mauri Maunulan muistoa Hornet-parven ylilennolla Helsingin Pakilassa 23. lokakuuta 2024. Lento lennetään siunaustilaisuuden yhteydessä kello 11.45-12.00 välisenä aikana. Kapteeni evp Mauri Maunulan ura Ilmavoimissa alkoi 29. huhtikuuta 1940 sotaohjaajakurssi 4:llä, jonne hän anoi vapaaehtoisena syksyllä 1939. Maunula suoritti reserviupseerikurssi 51:n, ja joulukuussa 1941 hänelle myönnettiin Suomen lentomerkki ohjaajalle nro 828. Reserviupseerikurssin jälkeen hän kävi Kadettikurssi 26:n 1942-1943. Jatkosodan ja Lapin sodan aikana Maunula palveli tiedustelu- ja hävittäjälentäjänä. Hän lensi Ilmavoimissa yhteensä 20 eri konetyypillä Smolikista Bristol Blenheimiin. Sotalentoja hän lensi 69 kappaletta. Siviili-ilmailuun pariin Maunula siirtyi vuonna 1948 aloittaessaan Aeron eli nykyisen Finnairin lentoperämieskurssilla. Maunula teki mittavan uran ilmailun parissa liikennelentäjänä, kouluttajana ja tarkastuslentäjänä. Hän myös toimi perämiehenä lennolla, jolla haettiin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin arkku Sveitsin Genevestä Suomeen. Lentotunteja sotilas- ja siviili-ilmailusta kertyi yhteensä 21 473. Maunula menehtyi 103 vuoden iässä 14. syyskuuta 2024. Ilmavoimat kunnioittaa Maunulan muistoa Hornet-ylilennolla Helsingin Pakilassa. Lento lennetään siunaustilaisuuden yhteydessä kello 11.45–12 välisenä aikana neljällä F/A-18 Hornet -hävittäjällä Hyvän Paimenen kirkon yli. Ylilennon ajankohta sovitetaan siunaustilaisuuden kulkuun. Lento toteutetaan etelästä pohjoiseen noin 300 metrin korkeudessa. Lennolla on säävaraus. Ylilennolla nähdään mahdollisesti missing man -lentoliike, jossa yksi hävittäjä kohoaa korkeuksiin. Harvinainen neljän Hornetin ylilento on nähty aiemmin Ilmari Juutilaisen hautajaisissa vuonna 1999, Jouni Pystysen hautajaisissa vuonna 2020 ja viimeksi Heikki Nikusen hautajaisissa vuonna 2023. Lue myös laajemmin Mauri Maunulan ilmailu-urasta:
|
|||