Kaksipäiväinen 31.5.-1.6 järjestetty lentoturvallisuuskokous oli jatkoa maaliskuun 2017 Baltic Sea Ad-hoc Civil Military Expert -asiantuntijaryhmän kokoukselle. Kesän kokoukseen oli kutsuttu edustajat Itämeren rantavaltioista eli Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Venäjältä ja Virosta sekä NATO:sta, Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:sta ja Eurocontrolista sekä kansainvälisestä siviili-ilmailujärjestä ICAO:sta. Kaikkiaan osallistujia oli paikalla kolmisenkymmentä. Liettuaa lukuunottamatta kaikkien edustajat saapuivat paikalle. Maa kuitenkin tukee täysin Itämeren lentoturvallisuuden parantamista. Tällä kertaa kokouksen lopputulemana oli useita suosituksia toimintaan kansainvälisessä ilmatilassa, joiden odotetaan parantavan lentoturvallisuutta entisestään.
”Keskustelut kokouksessa sujuivat avoimesti ja tuloshakuisesti. Lähtökohdat olivat alusta saakka hyvät tuloksien saavuttamiseksi. Osallistujat näkivät kokouksen konkreettiset elementit merkittäväksi. Jo hyvää lentoturvallisuutta Itämerellä voidaan näin parantaa edelleen”, jatkaa Siekkinen. Kyseiset hyvän ilmailutavan menetelmän julkaistaan myöhemmin laajasti ilmailuyhteisölle ICAO:n EUR OPS -bulletinina. Kyseisellä tiedotteella pyritään parantamaan ilmailuyhteisön tietoja toiminnasta kansainvälisessä ilmatilassa. ”Mukana on hyvin paljon yksityiskohtia ja asiaa lähestytään monitahoisesti. Ne tarjoavat hyväksihavaittuja toimintamalleja siviili- ja sotilasilmailulle muun liikenteen kohtaamisessa kansainvälisessä ilmatilassa. Kyseessä on mm. kuvaus millaista toimintaa sotilasilma-alusten tulisi välttää siviililentoliikenteen läheisyydessä”, kertoo Siekkinen. Aiemmin sovitun operatiivisen tason yhteyshenkilöverkoston lisäksi kokous sopi uudesta strategisen tason yhteyshenkilöverkostosta. Siihen kuuluu pääasiassa kokoukseen osallistuneita asiantuntijoita. Kokous valmisteli myös alustavan työpaperin transpondereiden käytöstä. Kyseinen työpaperi lähetetään osallistujille kommentoitavaksi ja pyritään viimeistelemään lähitulevaisuudessa. ”Yleinen näkemys oli, että transpondereiden käyttö on yksi tapa, jolla lentoturvallisuutta voitaisiin parantaa. Valtioilta saatavien kommenttien jälkeen pyritään muotoilemaan suositus kaikille alueen toimijoille”, kertoo Siekkinen. ”Kyseessä on yleisluontoinen kannanotto, joka hahmottelee transponderin käyttöä. Yhtenä elementtinä muiden joukossa sen käyttö parantaa lennonjohdon tilannekuvaa ja siten lentoturvallisuutta”, avaa Siekkinen. ”Toiminnan jatkuva parantaminen on yksi lentoturvallisuuden voima. Turvallisuustaso Itämerellä ei kuitenkaan ole ollut Itämerellä heikompi, kuin muualla Euroopassa”, täsmentää Siekkinen. Jo maaliskuussa 2017 järjestetyssä kokouksessa selvisi, että Venäjän Itämeren kalustossa on käytössä transponderit. Maailmalla on toki erilaisia laitteistoja ja niissä voi olla esimerkiksi yhteensopivuusongelmia. Venäjällä on myös mahdollisuus käyttää saattokonetta osastolle, jos muissa koneissa ei ole käytettävissä transponderia. Työryhmän suosituksissa puhutaan nimenomaan ICAO:n määrittelemistä yhteensopivista laitteista. Kansainvälisessä ilmatilassa ei kuitenkaan ole vaatimusta transponderin käytöstä. ”Koordinaatiomenettelyt kansainvälisessä ilmatilassa parantuvat. Myös pelkkä tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen parantaa lentoturvallisuutta, joka on hyvin merkittävää. Osa sotilasilma-aluksista tulee toki jatkossakin lentämään ilman transponderia.”, sanoo Siekkinen. "Raporttien määrä Itämereltä on vähentynyt vuodesta 2015 lähtien. Meillä on vahva näkemys, että tietoisuus toimintatavoista on lisääntynyt kokousten seurauksena”, päättää Siekkinen. Asiantuntijaryhmälle on tulossa mahdollisesti vielä yksi kokous transponderisuosituksen osalta. Valmistelua tehdään kesän aikana ja kokous voisi olla mahdollisesti jo syksyllä 2017. Suositus on tarkoitus julkaista aikanaan avoimesti. Trafi on valmis isännöimään myös seuraavan kokouksen. Asioita käsitellään toki myös lukuisilla muilla kansainvälisillä foorumeilla. Lue myös:
|
|||
