Kanadan ilmavoimilla on vuodesta 1994 lähtien ollut käytössään CC-150 Polaris (Airbus A310) -koneita, joista kahdesta modifioitiin vuonna 2008 ilmatankkereita. Viiden koneen kokoista Polaris-laivastoa käytetään myös VIP-lennoilla ja joukkojen kuljetuksissa.
STTC-hanketta vauhditti osaltaan myös Kanadan yhden VIP-version CC-150 Polaris (CC-15001) -koneen vauritoituminen Trentonin tukikohdassa jo 18. lokakuuta 2019. Tuolloin koneeseen tuli rakenteellisia vaurioita nokan ja oikean moottorin alueella, kun se karkasi kesken traktorin vaihdon ja liukui nokka edellä hallin seinään. Koneyksilö kärsi merkittäviä vaurioita ja se palasi käyttöön vasta keväällä 2021.
Muita vaatimuksia ovat monitoimikäyttö strategisiin ilmakuljetustarpeisiin sekä valmius medevac-tehtäviin. Tarkempia vaatimuksia ovat myös suojatut yhteysjärjestelmät sekä koneen omasuojajärjestelmä. Kanadan STTC-koneiden hankinnan arvo on noin 1-4,99 miljardia Kanadan dollaria. Budjetilla arvioidaan ostettavan kuusi uutta konetta. Hanke on määrittelyvaiheessa ja Kanada on saanut vastaukset Airbusilta A330 MRTT:n (Multi Role Transport Tanker) ja Boeingilta KC-46:n osalta. Airbus Defence tiedotti sen tarjoaman A330 MRTT -koneen täyttävän Kanadan vaatimukset ja olevansa mukana hankinnassa. Airbus on jättämässä RFP-tarjouksensa (Request for Proposal), jonka osalta vastausaikaa on annettu vuoden 2021 kolmannelle neljännekselle. Boeingin KC-46 Pegasus ei Kanadan mukaan täyttänyt asetettuja vaatimuksia eikä se olisi tässä vaiheessa enää mukana hankinnassa. Tämä voi kuitenkin vielä muuttua STTC-hankkeen edetessä ja Boeing on ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan konettaan uudelleen, jos tarve ilmenee. Ensimmäisten STTC-hankkeen ilmatankkauskoneiden käyttöönoton on määrä tapahtua vuosina 2028-2029 ja viimeisen koneen toimituksen odotetaan tapahtuvan vuosien 2030-2031 aikana. Alkuperäisen hankeaikataulun mukaan uusien koneiden toimitusten oli määrä alkaa vuonna 2025, jonka jälkeen alustava operatiivinen suorituskyky (IOC) oli määrä saavuttaa vuosina 2028-2029. Lopullinen operatiivinen suorituskyky (FOC) puolestaan oli määrä saavuttaa vuosina 2030-2031.
Kaikkiaan operaattoreita on 13 ja koneita on toimitettu viitisenkymmentä. Taannoin A330 MRTT oli esillä jopa Finnairin ja Ilmavoimien yhteishankinnan kohteeksi. Airbusin A330 MRTT on voittanut kaikki kilpailutukset, joihin se on osallistunut ohjelman käynnistämisestä lähtien lukuunottamatta USA:n ilmatankkerihankintaa. Siinä voiton vei lopulta Boeingin KC-46 Pegasus.
Polttoainekuorman avulla voidaan toteuttaa esimerksi tehtävä, jossa lennetään neljä hävittäjää 3600 merimailin eli 5800 kilometrin päähän. Vastaavasti 20 tonnin hyötykuormaa kuljettaessa neljä hävittäjää voidaan siirtolentää noin 4500 kilometrin päähän. Suorituskykyä tehtävällä kuvaa paremmin kyky toimia 1600 kilometrin päässä tukikohdasta 4,5 tunnin ajan. Sen aikana ilmatankkauskontakteissa voidaan tarjota jopa 50 tonnia polttoainetta. Lyhyemmän noin 800 kilometrin etäisyydellä tukikohdasta toiminta aikaa on viisi tuntia ja tarjottavaa polttoainetta on 60 tonnia.
A330 MRTT -ilmantakkerin takarungossa sijaitsee 17-metrinen Aerial Refuelling Boom System (ARBS) -ilmatankkauspuomi. Sen lisäksi molempien siipien alle tulee myös letku ja kori -menetelmän Cobham 905E -ilmatankkaussäiliöt (ns. Hose and Drogue -menetelmä). Ilmatankkausoperaattorilla on käytössään värillistä HD-videokuvaa sekä 3D-näyttö turvallisen ja tehokkaan ilmatankkauskontaktin ottamiseksi.
Tarvittaessa A330 MRTT -koneen matkustamoon voidaan asentaa kahdessa luokassa 267 matkustajaistuinta tai yhdessä luokassa jopa 300 istuinta. Matkustamoa voidaan konfiguroida myös muunlaiseen käyttöön.
Medevac-tehtäviä varten matkustamoon voidaan ottaa jopa 40 paareilla kuljetettavaa potilasta ja kone voidaan varustaalentäväksi sairaalaksi jolloin matkustamossa on myös tehohoitoyksiköitä. MH
|
|||