Avaruustoiminnan lisääntyessä kyky tarkkailla ja valvoa avaruusesineitä on aiempaa tärkeämpää. Avaruustilannetietoisuus (Space Situational Awareness, SSA) liittyy kiinteästi myös avaruusliikenteen ohjaukseen ja koordinointiin. LVM:n mukaan tällä hetkellä mikään viranomainen ei Suomessa koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Uuden avaruustilannekeskuksen perustaminen edistäisi ohjausryhmän mukaan osaltaan Suomen kokonaisturvallisuuden tavoitteita, kuten kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta. Nykyiset satelliittijärjestelmiin nojaavat palvelut, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen ovat osa yhteiskunnan arkea. Satelliittijärjestelmien häiriötöntä toimintaa uhkaavat lähiavaruuden ilmiöt, avaruussään häiriöt ja satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi putoava avaruusromu voi aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita. Kansallinen avaruustilannekeskus tuottaisi ja jakaisi tätä tietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille ja huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille sekä yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Kansallinen avaruustilanneseuranta edistäisi raportin mukaan myös suomalaista perustutkimusta ja mahdollistaisi avaruustoimintaa koskevan tutkimusrahoituksen hakemisen EU:lta ja Euroopan avaruusjärjestöltä. Samalla avautuisi mahdollisuuksia myös korkealaatuisen teknologian kehittämiselle ja liiketoiminnalle. Avaruustilannekeskuksen tarvetta selvittäneen ohjausryhmän raportin mukaan toiminta olisi mahdollista käynnistää vuoteen 2026 mennessä. Keskuksen uuden määrärahan tarve vuosina 2024–2027 olisi yhteensä 5 135 000 euroa. Päätös avaruustilannekeskuksen perustamisesta tulee aikanaan Suomen uuden hallituksen työpöydälle. Suomi on nykyisin jo mukana EU SST–kumppanuuden (European Union Space Surveillance and Tracking) kautta sekä Euroopan Unionin että Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä. Loppuvuodesta 2019 Suomen Ilmavoimat allerkirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan avaruustilannekuvayhteistyöstä Yhdysvaltain US SPACECOM:n kanssa, joka on alan johtavia toimijoita. Puolustusvoimissa Ilmavoimat vastaa sotilaallisen avaruustilannekuvan (RSP) muodostamisesta ja Puolustusvoimien operaatiopäällikkö avaruussuorituskykyjen kehittämisestä. Ilmavoimien tuottama avaruustilannekuva täydentää Puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa ja sen perusteella saadaan tietoa muun muassa avaruusesineiden sijainnista ja liikkeistä. Suomeen mahdollisesti perustettava uusi avaruustilannekeskus tuottaisi avaruustilannekuvaa yhteistyössä Suomen kansanvälisten kumppanimaiden kanssa ja tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten avaruusvalvonnasta vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Keskus toimisi eri toimipisteisiin hajautettuna. Siviilijohtokeskus perustettaisiin Ilmatieteen laitoksen ja sotilasjohtokeskus Puolustusvoimien yhteyteen. Molemmat johtokeskukset toimisivat itsenäisesti mutta läheisessä yhteistyössä. Keskuksen toteuttamisessa hyödynnettäisiin nykyisiä viranomaistehtäviä ja -rakenteita. Toimintamallien rakentamisessa huomioitaisiin myös EU SST -kumppanuusmailta ja Yhdysvaltain US SPACECOM:lta saadun avaruustilannetiedon käsittelylle, tallentamiselle ja jakamiselle asetetut tietoturvallisuusvelvoitteet. Avaruustilannekeskuksen ohjausryhmässä oli liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi mukana maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajia. Ohjausryhmän työn tavoitteena oli muodostaa ministeriöiden yhteinen käsitys kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamisesta. Ohjausryhmän sihteeristö oli Ilmatieteen laitokselta, jonka työtä tukivat ohjausryhmään nimetyt pysyvät asiantuntijat Maanmittauslaitoksesta ja Puolustusvoimista.
|
|||
