Malmin lentoaseman jatkoa selvitelleen työryhmän rivit hajosivat yhdessä yössä. Raporttia lentoasemarakennuksessa  esitteli maantaina 18. toukokuuta yksin työryhmän puheenjohtaja. Trafi, Finavia, Helsingin kaupunki sekä selvityksen tilaaja Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) irtisanoutuivat kaikki päivän mittaan raportin sisällöstä.

Lentoaseman ja ilmailun tulevaisuutta pääkaupunkiseudulla perustettiin loppuvuodesta 2014 selvittämään kaksi työryhmää. Niistä Malmi 1:n oli määrä keskittyä selvittämään lentoaseman jatkon edellytyksiä ja Malmi 2:n työsarkana oli etsiä korvaavaa kenttää. Työryhmät perustettiin liikenneministeri Paula Risikon aloitteesta.

Malmi 1 -työryhmä koostui ilmailualan toimijoista, asiantuntijoista, Helsingin kaupungin, Finavian ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin edustajista. Puheenjohtajaksi valittiin KTM Esa Korjula, jolla on pitkä kokemus mm. ilmailualan koulutusyrittäjänä. Suomen Ilmailuliitto ei ollut mukana työryhmässä.

Malmi 2 -työryhmää vetää Liikenne- ja viestintäministeriö. Sen kokoontumisten kerrotaan jatkuvan edelleen ja mahdollisesta raportista tai lausunnosta ei ole vielä tietoa.

Usean kuukauden sujuvan yhteistyön jälkeen Malmi 1 -työryhmän virkamiesjäsenet jättivät kuitenkin eriävän mielipiteen valmiiseen selvitykseen. Näin kaikkiaan 13-jäsenisestä työryhmästä hankkeen taakse jäi enää puheenjohtaja sekä neljä ilmailualan toimijaa ja asiantuntijaa.
 
Kyseessä oli laaja-alainen selvitystyö

"Ensimmäisestä kokouksesta lähtien todettiin, että on syytä tehdä laaja-alainen selvitys Malmin lentoaseman tulevaisuudesta. Ainakin vähintään vuoteen 2018 saakka", kertoo puheenjohtaja Korjula.

Malmin lentoasemalla toimii useita lentokouluja, jotka antavat yksityis-, ansiolento- sekä liikennelentäjän koulutusta. Lentokentältä operoidaan myös erilaisia työlentoja ja tarjotaan huoltotoimintaa. Niiden lisäksi lentokentältä toimivat myös harrasteilmailijat.

 Nykyisin Malmin lentoasemalla on noin 50 000 vuosittaista operaatiota. Siten Suomen yleisilmailun operaatioista lähes puolet eli noin 44,2 prosenttia tapahtuu Malmin lentoasemalta.

"Malmin lentoasemalta operoi myös kymmeniä helikoptereita ja Helsinki on päättänyt sulkea myös Hernesaaren helikopterikentän. Sieltä oli Copterlinen toimiessa vuosittain parhaimmillaan kymmeniä tuhansia matkustajia", kertoo Korjula.

"Vilkkaan lentoaseman toimintaa ei voida lopettaa ja käynnistää myöhemmin uudelleen. Korvaavan kentän on oltava valmis ennen lentotoiminnan lopettamista Malmilla", painottaa Korjula.

Maanantaina 18. toukokuuta julkistettu Malmi-työryhmän raportti on yhteistyön tulos ja siinä on pyritty huomioimaan kaikkian osapuolten kannat. Työ kesti viisi kuukautta, joista kaksi viimeistä kuukautta työstettiin nyt julkistettua raporttia.

Keskeisenä johtopäätelmänään työryhmä esitti Malmin lentoasemalle jatkoa ainakin vuoteen 2020 saakka. Ennen sitä Helsinki ei ole alueelle rakentamassa ja aikatauluun vaikuttaisi myös uuden lentokentän rakentamisaika.

Työryhmä kuuli selvitykseen liittyen Malmilla toimivia ammattilentäjien kouluttajia, Suomen Lennonjohtajien Yhdistystä, Finaviaa, liikenneministeriötä, Helsingin kaupunkia ja Malmin lentoaseman ystävät ry:tä.

Julkistuksen jälkeen työryhmän raportista irtisanoutuivat kaikki muut toimijat eli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Finavia, LVM sekä Helsingin kaupunki.

"Raporttia rakennettiin hyvässä hengessä. Viimeisetkin raporttiluonnokset kulkivat kaikkien työryhmän edustajien kautta. Loppuviikosta käytiin keskusteluja viimeisistä huomioista. Finavialla ei ollut huomautettavaa ja Helsingin kaupunki korjautti raportista joitakin asiavirheitä", kertoo Korjula prosessista.

Puheenjohtaja toiminut Korjula kummastelee tilanteen muuttumista vain yhden yön aikana. Hän kertoo olleensa Trafin pyynnöstä yhteydessä LVM:ään. Siellä hänelle vihjattiin Trafin eriävästä mielipiteestä julkaistavaan raporttiin. Trafissa asia kiistettiin ja asia tuli eteen vasta seuraavana aamuna.

 "Trafi pyysi jälkeenpäin huomauttamaan, ettei LVM ole painostanut sitä muuttamaan kantaansa. Päätös tehtiin Trafin sisällä. Asioiden muuttuminen yhdessä yössä saa kuitenkin miettimään kuka naruista vetelee", ihmettelee Korjula yllättävää käännettä.

Trafilta työryhmässä olivat mukana Ilmailujohtaja Pekka Henttu, johtava asiantuntija Jukka Hannola sekä yksikönpäällikkö Jari Nurmi. Raportin laatimisen ydinryhmään ja viimeistelyyn osallistui kaksi trafilaista. Korjula kertoo yhteistyön Trafin kanssa sujuneen hyvin aivan viimehetkiin saakka.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi omassa tiedotteessaan Trafin toimittaneen ministeriölle selvityksen Malmin lentokentän toimintaedellytyksistä jo keskiviikkona 13. toukokuuta. Tämän toisen raportin kerrotaan olevan LVM:n ja Trafin kahdenvälistä keskustelua. Sitä ei siis ole toistaiseksi julkistettu.

Malmi on osa valtakunnallista liikenneverkostoa

Työryhmän raportissa huomautetaan, ettei Malmin lentoasema ole ainoastaan kunnallinen tai pääkaupunkiseudun asia, sillä kenttä on osa valtakunnallista liikenneverkostoa. Työryhmän mukaan kentän toimintaa voidaan hoitaa ilman kunnan tai valtion tukea kannattavasti, mikäli kenttäalueeseen ei kohdistu ylisuurta vuokraodotusta ja toimintajänne saadaan kohtuullisen pitkäksi.

Finavia ei luovuttanut työryhmän käyttöön Malmin tilinpäätöstietoja. Käydyissä yhteisissä keskusteluissa Finavia ilmoitti käsityksenään, että kevyemmällä operointitavalla Malmin esitettyä tappiollisuutta voidaan merkittävästi vähentää tai poistaa kokonaan.

 Työryhmä ei saatavilla olevien tietojen valossa voinut rakentaa varsinaista liiketoimintasuunnitelmaa. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan selvitystyö vaatii tiedot kustannuksista ja tuloista, jotta työ voidaan viedä loppuun.

"Malmin lentoasema on osa lentoliikenteen infraa. Ei ole oikein, että osakeyhtiö, joka toimintaa johtaa, hoitaa asioita näin. Kuka toimintaa oikein ohjaa", ihmettelee Korjula uudelleen.

Esimerkkinä kummallisuuksista hän käytti mm. tilauslentoliikenteen mahdottomuutta puuttuvien mittarilähestymislaitteistojen takia. Tilauslentojen lisäksi Malmia voitaisiin käyttää vaikkapa potilas- ja elinsiirroissa. Lentokentältä on nopeat yhteydet sairaaloihin.

"Ne voisi kaikki siirtää Malmille. Ruotsissa potilassiirtolentoja on vuosittain noin 5000, kun Suomen vastaava luku on vain 30", avaa Korjula.

Yhteiskunnallisesti tärkeällä toiminnalla ei ole edellytyksiä jos päällä on jatkuvasti rakennuskielto. Lentoaseman tulevaisuudelle tai uudelle hankkeelle tarvitaan kestävän kehityksen ratkaisu.

 
Hanke käynnistettiin liikenneministeri Risikon aloitteesta

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pyysi 4. joulukuuta 2014 Helsinki-Malmin lentokenttää koskevassa keskustelutilaisuudessa Trafilta arvion Malmin lentokentän toimintaedellytyksistä vuosille 2016-2018.

Hänen päätöksestään käynnistettiin myös kartoitus harrasteilmailuun osoitettavasta lentokentästä Helsingin seudulla. Tarkoituksena on selvittää, missä ilmailua voitaisiin parhaiten jatkaa sen jälkeen, kun toiminta Malmin lentokentällä päättyy.

Hallituksen tekemien päätösten mukaisesti valtio on lopettamassa toimintaansa Helsinki-Malmin lentoasemalla syyskuussa 2016. Toiminta päättyy kuitenkin viimeistään 2020, kun alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön.

Liikenneministeri Paula Risikko kommentoi Malmin lentokentän korvaajaa ja kentän tulevaisuutta vastauksessaan kansanedustaja Mika Raatikaisen (PS) esittämään kirjalliseen kysymykseen maaliskuussa 2015.

"Yleisilmailun kehittymiselle on tarjottava mahdollisuus, mutta Malmin lentoasema ei ole sopiva paikka kasvulle. Suomessa on lentokenttäkapasiteettia kylliksi myös harraste- ja yleisilmailulle. Vuoden alussa on käynnistetty liikenne- ja viestintäministeriön vetämä selvitys, jossa osoitetaan sovelias alue harraste- ja yleisilmailua varten. Selvityksessä arvioidaan harjoitettavan toiminnan laajuus, rahoitusmalli ja sijaintipaikka", vastasi Risikko.

"Koska yleisilmailun kentälle etsitään uusi paikka, ei kentän puutteen takia ole tarvetta myydä koneita ulkomaille", kuului Risikon vastaus.

"Malmin lentoturvallisuus on ollut ylivertainen ja lähtökohta on, että sen sulkeminen ei aiheuta lentoturvallisuuden heikkenemistä. Malmin lentokentät käytännöt on syytä ottaa käyttöön myös tulevissa järjestelyissä", jatkoi Risikko vastaustaan.

Eduskunta.fi: Kansanedustaja Mika Raatikaisen Eduskunnassa ministeri Paula Risikolle esittämämä kirjallinen kysymys KK 1155 /2014

 Lentotoiminnan jatkaminen Malmilla saa kannatusta kansalta - rakentaminen ei

Lentoaseman puolesta on kerätty yli 70 000 nimeä ja erillinen helsinkiläisten kuntalaisaloitekin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä on saanut jo yli 10 000 kannattajaa.

TNS Gallupin kesällä 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 67 prosenttia vastaajista tahtoisi säilyttää Malmin lentokenttänä. Samaisen tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaisi Malmin lentoasemalle asuntorakentamista.

Helsinki suunnittelee julkistamansa yleiskaavaluonnos 2050:n mukaan rakentavansa alueelle asuntoja jopa 25 000 asukkaalle.

Videotaltiointi Malmi 1 -työryhmän tiedotustilaisuudesta.

Lue myös: