Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen. Tavoitteena on korvata 2020-luvulla vanhentuva merivoimien taistelualuskalusto. Uusia aluksia vasta hahmotellaan, mutta ne ovat kooltaan korvetti-luokkaa. Kokonaiskustannuksiltaan 1,2 miljardin euron laivoihin on tulossa helikopterikansi. Merivoimien nykyisistä taistelualuksista kuuden elinkaari päättyy 2020-luvun puolessa välissä. Niitä ovat 1990-luvulla rakennetut neljä Rauma-luokan ohjusvenettä sekä 1990-luvun alussa rakennetut kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa. Jo aiemmin on käytöstä poistunut miinalaiva Pohjanmaa. Vanhojen alusten elinkaarta ei voida enää jatkaa kustannustehokkaasti. Hallitusohjelman mukaan hallitus päättää kyseisten merivoimien suorituskykyjen korvaamisesta. Laivue 2020:n rinnalle jää neljä Hamina-luokan ohjusvenettä (vasemmalla, klikkaa kuvat suuremmaksi), kolme Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta sekä kolme Pansio-luokan miinalauttaa. Tehtävien toteuttamiseksi uusien alusten on kyettävä valvomaan merialuetta veden pinnalla, veden alla ja ilmatilassa sekä käyttämään asevaikutusta mahdollisia vastustajan uhkia vastaan. Laivue 2020:n taistelujärjestelmien ja aseistuksen tarkka kokoonpano selviää suunnittelun edetessä tulevina vuosina. Tavoitteena on neljän aluksen rakentaminen. Esitellyissä Laivue 2020 -luonnoksissa (otsikkokuvassa) vesirajan yläpuoliset rakenteet on muotoiltu pienen tutkaheijastuksen tuottaviksi. Aluksen takaosasaan on hahmoteltu laskeutumiskansi ja sääolosuhteilta suojaava säilytystila eli hangaari helikopterille. Valtion aluksissa jäänmurtajilla on ollut jo pitkään laskeutumiskansia, mutta tämä on uutta merivoimissa. Samaten Rajavartiolaitoksen Turva-ulkovartiolaivalla kopterikansi jo on, mutta ei hangaaria (kuvissa oikealla ja alla). Alus kykenee tankkaamaan laskeutunutta tai leijuvaa kopteria. Laivue 2020 -luonnoksessa aluksen yläkannella on rakenteiden suojaamina meritorjuntaohjusten laukaisukanisterit. Keulassa on tykki ja pystysiilot ilmatorjuntaohjuksille. Hankittavilla aluksilla tulee olla kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, meriliikenteen suojaamiseen sekä mereltä tulevien hyökkäysten torjuntaan. Näin merivoimat kykenee suorittamaan päätehtävänsä - suomalaiselle yhteiskunnalle elintärkeiden meriyhteyksien turvaamisen. Alukset suunnitellaan ensisijaisesti kotimaan puolustuksen tarpeisiin ja niillä on kyettävä operoimaan myös talvella. Aluksilla voidaan osallistua myös kansainväliseen kriisinhallintaan. Laivue 2020 muodostaa valmistuttuaan Suomen meripuolustuksen rungon. Hankkeen suunnitteluvaihe ajoittuu vuosille 2015 - 2018 ja rakentamisvaihe vuosille 2019 - 2024. Kotimaisuus on tärkeällä sijalla. Laivue 2020 -hanke toteutetaan sille erillisellä päätöksellä myönnettävällä rahoituksella. Siitä päättää budjettivaltansa nojalla eduskunta. Puolustusvoimien arvion mukaan tällaisen uuden suorituskyvyn rakentamiseen tarvitaan noin 1,2 miljardin euron rahoitus. T.T. Lue aiempia Lentoposti.fi -juttuja aiheesta:
|
|||