Harrasterakenteinen tyyppihyväksymätön amerikkalaisesta rakennussarjasta koottu Aerocomp Comp Air 8 -lentokone (OH-XDZ) oli Jämillä Tampereen Laskuvarjourheilijoiden PääsiäisBoogie-tapahtuman toisena ilma-aluksena. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä se oli ehtinyt kuljettaa jo kymmenen pokaa taivaalle.
Syytä pituusohjauksen ongelmiin ei vielä tiedetä. Lentäjän mukaan tilanne alkoi aivan yllättäen. Mahdollisuuksia voisivat olla esim. tekninen vika ohjausjärjestelmässä tai koneen sakkaaminen. Ohjaaja ei enää onnistunut saamaan konetta hallintaansa, vaan Comp Air jatkoi syöksyä lopulta kierrettä muistuttavassa lentotilassa ja menetti nopeasti korkeuttaan. Lentäjä teki päätöksen hätähypystä. MTV3:n julkaiseman kuvasarjan perusteella vaikuttaisi siltä, että kone olisi ollut ainakin loppuvaiheessa ylösalaisin. Siiven runkoliitoksen muotosuoja ei palanut Koneen oikea siipi katkesi ja taittui alas runkoa vasten. Tässä vaiheessa koneesta irtosi osa, jonka putoaminen näkyy joillain tallenteilla. Kyseessä oli siiven oikean runkoliitoksen yläpuolinen pitkänomainen muotosuoja, joka löydettiin palamattomana maastosta noin 500 metrin päässä hylystä. Sen kiinnitysreikien vaurioista ilmenee, että siipi on taittunut alaspäin runkoa vasten. Ohjaaja onnistui hyppäämään ulos koneesta omasta ovestaan noin kilometrin korkeudessa ja laskeutui itse avaamansa pallokupuisen pelastusvarjon varassa. Hänen perässään samasta ovesta kykeni poistumaan myös kaksi hyppääjää alle 500 metrin korkeudessa.
Cypres on tarkoitettu viimeiseksi oljenkorreksi, mikäli hyppääjä ei itse jostain syystä pysty itse avaamaan varjoaan. Mikäli vapaapudotus jatkuu liian matalalle, Cypresin pienellä räjähteellä toimiva leikkuri katkaisee kiinnityslenkin ja jousen ulosheittämä apuvarjo vetää varavarjon aukeamaan ilmavirtaan. Syöksy neljästä kilometristä maahan kesti noin minuutin. Comp Air veti perässään säiliöstä vuotaneesta kerosiinistä muodostuvaa vanaa, jota monet silminnäkijät luulivat savuksi. Kone ei kuitenkaan palanut ilmassa. Koneeseen jääneet kahdeksan ihmistä eivät päässeet jostain syystä ulos suuresta hyppyovesta (kuvassa alla). He menehtyivät kaikki. Koneessa koettiin suuria G-voimia, jotka osaltaan tekivät poistumisesta vaikeaa. On mahdollista, että myös alas taittunut oikea siipi haittasi poistumista hyppyovesta.
Metsää paloi 100 x 100 metriä kooltaan oleva alue. Pelastusyksiköt sammuttivat liekit nopeasti saavuttuaan paikalle. Surmansa saivat Pirkanmaalta kotoisin olevat 23- ja 25-vuotiaat naiset, helsinkiläinen 43-vuotias mies sekä viisi pirkanmaalaista 26 - 35 -vuotiasta miestä. Omaisille ja läheisille on tarjottu kriisiapua alusta alkaen. Vastaisuudessa OTKES kertoo heille tutkinnan etenemisestä. Henkiin jääneet kolme henkilöä löydettiin nopeasti. Heidät kuljetettiin sairaalaan Tampereelle tarkkailuun. Yksi loukkasi jalkansa, kahden muun vammat olivat lieviä. Vaikea turvallisuustutkinta Onnettomuustutkintakeskus käynnisti välittömästi turvallisuustutkinnan tapauksesta. Paikkatutkintaa vaikeutti koneen rakenteista peräisin oleva hiilikuitupöly, jolta piti suojautua. Tutkijat ovat haastatelleet osallisia sekä silminnäkijöitä. Varsinainen tutkintaryhmä nimitettiin perjantaina 25.4. Sitä johtaa ilmailun johtava tutkija Ismo Aaltonen. Ryhmässä on asiantuntemusta mm. aerodynamiikasta, komposiittirakenteista ja pelastusalasta. Hyppytoiminnan asiantuntijaa ei ole vielä nimetty. Comp Air 8 -koneen hylky on nyt siirretty Niinisalon varuskuntaan varastoon ja paikkatutkinta päättynyt. Ismo Aaltonen kiitti tiedotustilaisuudessa puolustusvoimia vartiointiavusta, kuljetuksista ja varastotilan tarjoamisesta. Tutkijat ovat saaneet haltuunsa runsaasti valokuva- ja videomateriaalia onnettomuuslennon loppuhetkistä. Varsinaisesta koneen hallinnan menetyksestä ei ole tallenteita.
Turvallisuustutkinnan alkuvaiheessa hyödynnettiin myös kauko-ohjattavaa neliroottorista kamerakopteria. Sen avulla saatiin yksityiskohtaista ilmakuvaa hylystä (otsikkokuva, klikkaa kuvat suuremmaksi). Koneen avioniikan GPS-laitteet tuhoutuivat pahoin tulipalossa. Pelastautuneiden hyppääjien tallentavien korkeusmittareiden muistista pystyttäneen purkamaan onnettomuuteen liittyvät korkeudet ja pystynopeudet. Laitteiden data joudutaan kuitenkin kalibroimaan. Myös laskuvarjohyppääjien Cypres-automaattilaukaisimien muisteista pystyttäneen purkamaan tietoa ainakin pystynopeuksista. Tutkijoilla on useita tällaisia laitteita käytössään. Siitä, miksi Comp Air 8 alunperin joutui kierteeseen, ei ole vielä mitään tietoa. Turvallisuusselvityksen valmistumiseen arvellaan menevän noin vuosi. Tutkintaryhmä tiedottaa kuitenkin heti, jos jotain uutta löytyy. Onnettomuus sai ymmärrettävästi valtavasti julkisuutta. Se herätti myös keskustelua harrasterakenteisen ilma-aluksen käyttämisestä hyppytoiminnassa. Trafin mukaan tämä on kuitenkin määräysten mukaista, koska toiminta tapahtui ilmailuyhdistyksessä ja mukanaolijat olivat sen jäseniä. Pahimpia lento-onnettomuuksia Suomessa Suomen eniten uhreja vaatinut lento-onnettomuus tapahtui tammikuussa 1963, kun Finnairin edeltäjän Aeron DC-3-matkustajakone syöksyi maahan Koivulahdessa. Turmassa menehtyi 25 ihmistä. Lentäjät olivat alkoholin vaikutuksen alaisina. Suomalaisen ilmailun viime aikojen eniten uhreja vaatinut onnettomuus oli Copterlinen Sikorsky S-76 -helikopterin mereen syöksy Tallinnan edustalla 2005. Siinä menehtyi 14 henkilöä. Heistä kahdeksan oli suomalaisia. Syynä oli roottorijärjestelmän tekninen vika. Yksi viime aikojen pahin hyppytoiminnassa tapahtunut lento-onnettomuus sattui Belgiassa lokakuussa 2013. Tuolloin 11 ihmistä menehtyi Pilatus Porter -hyppykoneen maahansyöksyssä. Koneella tehtiin tynnyreitä, jolloin sen rakenteet pettivät. Suomalaisen laskuvarjourheilun pahin onnettomuus sattui syksyllä 1993, kun tandemlaskuvarjohypyllä olleet kaksi miestä kuolivat Helsinki-Malmin lentoaseman lähellä. Syynä onnettomuuteen oli parin joutuminen kierreliikkeeeen, joka ilmeisesti teki hyppymestarin toimintakyvyttömäksi. Varjokokonaisuudessa ei vielä tuolloin ollut varavarjon Cypres-automaattilaukaisinta. +TT+ MTV3 Katsomo: kuvasarja Lue aiemmat Lentoposti.fi -jutut:
|
|||
