Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on saanut paikkatutkinnan valmiiksi Räyskälän lentopaikalla tapahtuneen North American Aviation SNJ-3 -koneen onnettomuuspaikalla. Tutkinnasta voi tulla haastavaa, sillä kone osui voimalla maahan, jota seurasi raju tulipalo. Se kuitenkin tiedetään, että moottori ei ollut käynnissä koneen osuessa maahan.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtava ilmailuonnettomuuksien tutkija Janne Kotiranta kertoi Lentoposti.fi:lle tilanteesta onnettomuuspaikalla sekä jatkosuunnitelmista.

Lentokoneen jäänteiden siirtoa pääkaupunkiseudulle valmistellaan ja pelastuslaitos poistaa viimeisiä nesteitä hylystä. Suurin osa polttoaineesta paloi maahansyöksyn jälkeen syttyneessa tulipalossa.

Voimalla maahan osuneessa koneessa ja sitä seuraanneesta tulipalosta on tutkijoille haastetta kerrakseen. Ohjaamon vivusto on vaurioitunut eikä välttämättä tarjoa enää selkeää kuvaa mikä on ollut missäkin asennossa ja osumaa seurannut tulipalo tuhosi pääosin avioniikan. Vaikka tilanne vaikuttaa haasteelliselta on OTKESilla selkeät suunnitelmat tapahtumien kulun selvittämiseksi.

Lentokone on turman jälkeen kolmessa suuremmassa kokonaisuudessa, jonka muodostavat moottori ja siivet, rungon peräosa ja koneen pyrstö. Vielä on epäselvää joudutaanko konetta pilkkomaan lisää nosto-operaatiota ja siirtoa varten.

“Maallikon silmin koko avioniikka on menetetty tulipalossa, mutta se löydetäänkö jäänteistä laboratoriossa jotain kiinnostavaa on kokonaan eri asia. Olemme keränneet kaikki avioniikkaosat talteen. Osaamista löytyy Suomesta, mutta katsomme tarvitsemmeko myös ulkomaista osaamista. Sellaista löytyy onnettomuustutkintakeskusten laajasta verkostosta”, kertoi Kotiranta Lentoposti.fi:lle.

Lentokoneen moottori oli sammunut tai sammutettu ilmassa ennen maahansyöksyä. Moottorin käydessä maakosketuksessa olisivat molemmat potkurin lavat saaaneet vaurioita. Nyt vain toinen Hamilton Standard -potkurin lapa on vääntynyt. Lentäjä on mahdollisesti päättänyt kääntyä palata takaisin Räyskälään esimerkiksi moottoriongelmien takia.

Noin 1900 kg:n painoisen SNJ-3 -koneen nokalla on kuivapainoltaan 420 kg:n painoinen moottori. Kyseisen koneyksilön suurin lentoonlähtöpaino on 2404 kg. Koneen liito-ominaisuudet mahdollisen moottorin sammumisen yhteydessä pienellä nopeudella eivät ole kummoiset.

“Onko moottori mennyt kerralla hiljaiseksi vai pätkien ennen maakosketusta on selvityksen alla”, jatkoi Kotiranta.

OTKESin käytössä on myös kuvamateriaalia SNJ-3 -koneen lentoonlähdöstä. Erikoisemman lentokoneen operointi tallentuu usein digilaitteilla. Tälläkin kertaa lähdöstä on materiaalia, mutta kuvaaminen oli lopetettu koneen ehtiessä jo hyvin matkaan eikä maahansyöksystä ilmeisesti ole tallennetta. Koska lentokone pääsi jo alkunousua pidemmälle on mahdollista, että lennosta voisi löytyä tutkatallenne. Sellaisen perään OTKES ainakin tulee kyselemään.

Kiinnostuksen kohteena on ensisijaisesti myös turmakoneen Pratt & Whitney R-1340 Wasp -moottori. Lentokoneeseen oli kesän aikana asennettu uusi moottori. Syynä oli koneen aiemman moottorin vaurioituminen.

“Selvitämme moottorin toimivuutta ja se menee purettavaksi. Olemme ottaneet myös polttoainenäytteen”, kertoi Kotiranta.

“Selvitämme myös koneessa olleiden taustaa. Tiedämme keitä he olivat ja selvitämme millaista lentokokemusta heillä oli tällaisella lentokoneella”, jatkoi Kotiranta.

Toistaiseksi lento-onnettomuudessa menehtyneiden ikää, sukupuolta tai kansallisuutta ei ole julkistettu.

“Pyrimme poissulkemaan asioita yksi kerrallaan ja näin pääsemme kaventamaan asialistaa ja etenemme tutkinnassa”, päätti Kotiranta.

OTKESilla on ollut paikkatutkinnassa mukana viisi henkilöä ja varsinainen tutkintaryhmä nimetään myöhemmin. Erikoisemman konetyypin takia OTKES käyttää todennäköisesti tutkinta-apuna kotimaisia sekä ulkomaalaisia osaajia, jotka tuntevat konetyypin paremmin.

Kyseinen vuonna 1942 valmistunut North American Texan SNJ-3 saapui Suomeen merikontissa syksyllä 2020 ja ilma-alusrekisteriin se liitettiin marraskuussa 2020. Suorituskykyisen sotilaskoulukoneen lentoa nähtiin Navy Wingsin omistuksessa eri lentonäytöksissä Suomessa. Maaliskuussa 2024 kone siirtyi uudelle omistajalle odottamaan moottorikorjausta. Tämän jälkeen kone oli jo myyty eteenpäin Saksaan.

Konetyypin ensilento tapahtui vuonna 1935 ja siitä on valmistettu kaikkiaan kuutta eri versiota. Konetyypillä koulutettu yli 100 000 lentäjää ja koneita on valmistettu lähes 15 500 kappaletta. Aviation Safety Networkin mukaan konetyypille on tapahtunut ainakin 3456 onnettomuutta, joissa on menehtynyt 1593 henkilöä. MH

Lue myös: