Tokion Hanedan lentokentän kiitotien 34R pysäytysvalorivit olivat poissa käytöstä Japan Airlinesin Airbus A350-900 -laajarunkokoneen ja Japanin rannikkovartioston DHC-8 -meritoimintakoneen törmätessä yhteen kiitotiellä tuhoisin seurauksin. Rannikkovartioston potkuriturbiinikone rullasi Japanin viranomaisten mukaan väliodotuspaikan ohitse edeten aina aktiiviselle kiitotielle saakka.

Japan Airlinesin lennon JL516 ja Rannikkovartioston avustuslennon lentoturman onnettomuustutkijat ovat saaneet käsiinsä lennontallentimet molemmista turmakoneista sekä ohjaamoäänitallentimen rannikkovartioston lentokoneesta. Näiden lisäksi tutkijoiden käytössä ovat tutkatallenteet sekä lennonjohdon nauhoitteet ja laajasti videomateriaalia.

Japanin maa-, infrastruktuuri-, kuljetus- ja matkailuministeriö MLIT julkisti 3. tammikuuta lennonjohdon radiokeskustelunauhoitteiden transkription, jonka perusteella Rannikkovartioston meritoimintakone olisi rullannut ilman lennonjohtoselvitystä aktiiviselle kiitotielle. Samaan aikaan kyseistä kiitotietä lähestynyt Japan Airlinesin lento JL516 oli saanut lennonjohdolta asianmukaisen laskeutumisluvan.

Japanin rannikkovartioston DHC-8 -meritoimintakone rullasi alkuillasta 2. tammikuuta paikallista aikaa Japanissa saamansa lennojohtoselvityksen mukaisesti kohti kiitotien 34R väliodotuspaikkaa C5. Operaation tarkoitus oli avustuslento Niigataan.

Hanedan lentokentällä oli julkaistu 27. joulukuuta 2023 voimaan tullut notam-tiedote, joka kertoi kiitotien 34R pysätysvalorivien olevan kokonaan pois käytöstä. Myös osa rullaustien keskilinjavaloista oli epäkunnossa samalla alueella. Lento-onnettomuus tapahtui pimeän aikaan.

Normaalioloissa pysäytysvalorivi erottaa suuremmilla lentoasemilla rullaustien kiitotiestä kaikilla odotuspaikoilla. Kyseessä on rivi punaisia valoja, jotka on asennettu kulkusuuntaan nähden poikittain. Niitä ei saa ylittää, ennen kuin on saatu asianmukainen selvitys kiitotielle ja pysäytysvalorivi on sammutettu. Kiitotielle johtavan rullaustien molemmilla puolilla on lisäksi punaiset valaistut kyltit ja rullaustiellä on vielä maalausmerkinnät, jotka kertovat edessä olevasta kiitotiestä.

Poissa käytöstä olleet valojärjestelmät eivät siis yksin selitä tapahtumia, mutta voivat olla yksi tapahtumiin myötävaikuttanut tekijä. Lento-onnettomuus on laaja kokonaisuus, jonka tekijöitä selvitetään onnettomuustutkinnan aikana.

Rannikkovartioston DHC-8 rullasi selvityksensä mukaisesti kiitotien 34R odotuspaikalle C5, mutta jatkoi toistaiseksi tuntemattomasta syystä rullaamista yli annetun selvitysrajan, jonka seurauksena kone päätyi suoraan aktiiviselle kiitotielle 34R saakka.

Samanaikaisesti Japan Airlinesin Airbus A350-900 suoritti lähestymistä kiitotielle 34R ja oli saanut myös laskeutumisluvan. Airbusin laskeutuminen sujui normaalisti, mutta pian laskukiidon aikana se törmäsi yli 100 solmun nopeudella kiitotiellä seisoneeseen rannikkovartioston meritoimintakoneen takaosiin noin kello 17.47 paikallista aikaa.

Airbus A350 -kone vaurioitui merkittävästi nokasta ja nokkalaskuteline petti alta. Laajarunkokone liukui kiitotiellä noin 1700 metriä ja ajautui lopulta kiitotien 34R oikealle puolelle pysähtyen noin väliodotuspaikka C11:n kohdalle.

Airbus A350 -koneen kuulutusjärjestelmä ei toiminut yhteentörmäyksessä tapahtuneiden vaurioiden seurauksena. Lisäksi lentäjät eivät koneen pysähtyessä olleet tietoisia A350-koneen olleen tulessa. Tieto ohjaamoon tuli matkustamohenkilökunnalta. Evakuointipäätös tulee normaalioloissa ohjaamosta ettei evakuointi tapahdu käyviin moottoreihin. Tarpeen vaatiessa tietyissä tilanteissa evakuointipäätöksen voi tehdä myös matkustamomiehistö.

Evakuointitilanteessa yksi matkustamohenkikunnan tärkeistä tehtävistä on määrittää käytettävissä olevat hätäpoistumistiet. Nyt evakuointi suoritettiin onnistuneesti kolmen hätäpoistumistien kautta.

Julkaistun videomateriaalin perusteella matkustajat odottivat paikoillaan evakuointikäskyä, jonka jälkeen toiminta sujui ohjeistuksien mukaisesti. Käsimatkatavarat jäivät taakse ja kaikki koneessa olleet 367 matkustajaa, mukaanlukien kahdeksan sylilasta pelastuivat. Myös kolmen hengen ohjaamomiehistö ja yhdeksän matkustamohenkilökunnan jäsentä pelastui koneesta.

Japan Airlines on vahvistanut yhden saaneen ruhjeita ja 13 henkilön hakeneen lääkäriapua pieniin vammoihin. Koneessa oli myös kaksi lemmikkiä, mutta ne menehtyivät onnettomuudessa.

Rannikkovartioston DHC-8 -meritoimintakoneessa menehtyi viisi henkilöä ja yksi loukkaantui vakavasti. Ainoa selvinnyt oli koneen kapteeni.

Tutkinnan aikana selvitetään varmasti mm. miksi lähestyvän Airbus A350 -koneen kolme lentäjää ei havainnut kiitotiellä ollutta meritoimintakonetta, toimivatko meritoimintakoneen strobe-, beacon ja navigointivalot ennen törmäystä, toimiko lentoaseman maaliikennetutka normaalisti, miksi lennonjohtaja ei havainnut kiitotielle vastoin selvitystä rullannutta meritoimintakonetta.

Näiden lisäksi selvitettäneen tarkasti myös kyseisesten operaattoreiden ja lennonjohdon toimintamenetelmät.

Oman osuuden tutkinnassa saa myös komposiittilentokoneen paloturvallisuus (Lue uutisemme aiheesta: Japan Airlinesin JL516-lentoturma antaa arvokasta tietoa komposiittivalmisteisista lentokoneista).

Tapahtumien kulkua selvitään Japanin onnettomuustutkintavirasto JTSB:n johdolla, jota avustaa lentokoneen valmistajavaltion Ranskan onnettomuustutkintavirasto BEA. Teknistä apua tutkijoille tarjoavat lentokonevalmistaja Airbusin ja moottorivalmistaja Rolls Roycen asiantuntijat.

Onnettomuustutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku ja siihen vaikuttaneet tekijät. Onnettomuustutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuita turvallisuussuositusten muodossa. Niiden avulla vastaava turma voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

Notam

Lue myös: