Ensimmäisellä Gripen E -koelentokoneella (39-8) suoritetuissa testeissä pudotettiin yksi ulkoinen lisäpolttoainesäiliö ja laukaistiin Diehl BGT:n IRIS-T-ilmataisteluohjus. Koelento suoritettiin FMV:n Viedselin 7200 neliökilometrin kokoisella R02-harjotusalueella, joka sijaitsee Viedselin lentotukikohdan (ESPE) läheisyydessä.

FMV:n Viedselin harjoitustalue on Euroopan laajin maa-alueen yllä ja se kattaa parhaimmillaan jopa 24 000 neliökilometriä ja ilmatila on käytössä maan pinnasta korkealla taivaalle. Pisin yhdensuuntainen lento voi olla mitaltaan 350 km ja ohjuskoealueen pinta-ala on 1650 neliökilometriä.

 ”Lentäjälle lentäminen ulkoisen hyötykuorman, kuten lisäpolttoainesäiliön ja ohjuksien, kanssa on tärkeää koneen käyttäytymisen evaluoinnin kannalta. Testiä hyödynnettiin myös arvioimiseen, miten kone käyttäytyy ulkoisen kuorman laukaisu- ja irrotustilanteissa.  Hienointa oli tietenkin painaa liipaisinta ja nähdä, kun ohjus irtosi lentoon. Tämä tuo meidät myös lähemmäs koneen valmisteluissa operatiiviseen käyttöön”, kertoo Saabin Gripen-koelentäjä Marcus Wandt.

”Olen hyvin tyytyväinen siitä, että kone toimii ennakkoidun mukaisesti ja sen suorituskyky vastasi odotuksiamme. Tämä on osoitus koneen älykkäästä rakenteesta ja Saabin maailmanluokan suunnittelukyvystä ja teknisestä osaamisesta. Ohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti, ja toimitukset Ruotsin ja Brasilian ilmavoimille lähestyvät aikataulussa”, Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen johtaja Jonas Hjelm kertoo.

 Nyt suoritetut koelennot ovat viimeisimpiä askeleita Gripen E:n koelento-ohjelmassa. Niitä edelsi heinäkuussa suoritetut koelennot ulkoisen hyötykuorman kanssa sekä asejärjestelmien integrointiin liittyvät työt.

Uusi Gripen E on suunniteltu siten, että hävittäjään voi nopeasti ja kustannustehokkaasti integroida erilaisia asejärjestelmiä läpi koko koneen elinkaaren. Se mahdollistaa koneen monipuolisen käytön.

Tarjolla on  asekuormaa oheisvahinkoja pienentäviin täsmäiskuihin tarkoitetuista ohjatuista liitopommeista ja raskaista pintatorjunta- ja kaukolaukaisuohjuksista ketteriin pitkän kantaman ilmataisteluohjuksiin, kuten Meteor-ohjuksiin. Gripen E voidaan myös varustaa ulkoisilla laitteistosäiliöillä ja sensoreilla tiedustelu- ja erikoistehtäviin.

Ensimmäinen koelentokone 39-8 keskittyy ohjelmassaan hävittäjän suoritusarvojen varmistamiseen ja seuraavaksi koelento-ohjelmaan liittyvät 39-9 ja 39-10 osallistuvat taktisten -ja asejärjestelmien varmistuslentoihin. Seuraavien koelentokoneiden 39-9 odotetaan nousevan ilmaan vielä kuluvan vuoden aikana ja kolmannen koelentokoneen 39-10 vuoden 2019 alussa.

Saab 39 E Gripen on ehdolla Suomen Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeessa Ilmavoimien F/A-18 Hornetien suorituskyvyn korvaajaksi. Saab antaa vastauksensa RFQ-tiedusteluun tammikuussa 2019.

Gripen E -hävittäjiä ovat ostaneet Ruotsi ja Brasilia. Saabin päämääränä on myydä 300-450 uutta Gripeniä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ensimmäiset Gripen E -tuotantokoneet ovat jo kokoonpanolinjalla ja ne toimitetaan vuoden 2019 aikana.

Lue myös: