Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaama selvitys matalalentoverkoston toteuttamisvaihtoehdoista suosittaa Suomeen  perustettavaksi ensivaiheessa viranomaiskäyttöistä, asteittain laajenevaa matalalentoverkostoa.

Selvityksen tehnyt työryhmä ja selvitystyötä ohjannut ohjausryhmä suosittelevat reittiverkoston rajaamista alkuun vain viranomaiskäyttöön. Uudenlaisessa matalalentoverkostossa on kyse reittiverkostosta sekä mittarilähestymismenetelmistä nykyiseen valvomattomaan ilmatilaan.

Matalalentoverkostolla tarkoitetaan satelliittipaikannusta hyödyntävää verkostoa, jossa myös huonoissa sääoloissa lentäminen olisi nykyistä tehokkaampaa. Verkoston toteuttaminen on mahdollista asteittain tai kokonaisuutena sekä reittien että lähestymismenetelmien osalta.

Matalalentoverkosto mahdollistaisi sen, että ilma-alus voisi nykyistä tehokkaammin lentää myös huonoissa sääolosuhteissa ja näkyvyydessä laskeutumalla mittarilentomenetelmien avulla esimerkiksi valvomattoman lentopaikan tai sairaalan yläpuolella tiettyyn korkeuteen pilven alapuolelle. Näkyvyyden salliessa ilma-alus jatkaisi kohteeseensa matalalla suorassa näköyhteydessä.

Uudet menetelmät kehittäisivät toimintaedellytyksiä erityisesti tilanteissa, joissa lennon suorittaminen ei ole nykyisin huonojen sääolosuhteiden takia mahdollista. Verkosto nopeuttaisi esimerkiksi pelastuspalvelun ja ensihoidon pääsyä tapahtumapaikalle tai sen läheisyyteen.

Reittiverkosto olisi yksinomaan helikoptereille ja lähestymismenetelmät tarpeen mukaan myös lentokoneille. Lähtökohtana pidetään sitä, että navigointi perustuisi yksinomaan satelliittipohjaisen GNSS-järjestelmän (global navigation satellite system) käyttöön, eikä se edellyttäisi navigointilaitteistoa maassa.

Verkostoon kuuluvien lähestymismenetelmien julkaiseminen ratkaistaisiin tapauskohtaisesti käyttäjien tarpeet, vaatimukset sekä tekniset reunaehdot huomioiden. Reittiverkoston toteutta-
misen osalta selvityksessä todettiin tarkoituksenmukaiseksi rajata käyttö ainoastaan helikopterikalustolle ja julkaista reittiverkosto vain viranomaiskäyttöön.

Matalalentoverkoston elementtien julkaiseminen viranomaiskäyttöön ei mahdollistaisi muille ilmatilankäyttäjille menetelmien käyttöä. Sen todetaan vähentämän muun mahdollisen liikenteen määrää. Kääntöpuolena on kuitenkin se ettei valvomattomassa ilmatilassa lentävillä muilla ilmatilankäyttäjillä ole tietoa matalalentoverkoston menetelmistä. Näin ollen muut toimijat eivät voi niitä huomioida toiminnassaan.

Toteutuessaan matalalentoverkosto voisi edellyttää jopa tiukempia rajoituksia lentoesteiden asettamiselle koko valtakunnan alueella. Lähestymismenetelmät toteutettaisiin GNSS-järjestelmään perustuvien RNP- (Required Navigation Performance) ja helikopteritoiminnan käyttöön suunnitelluilla PinS (Point-in-space) -lähestymismenetelmien käytöllä. Yksinomaan helikopteritoimintaan  tarkoitetut reittisegmentit toteutettaisiin RNP 0.3 vaatimusten tai tarpeen vaatiessa RNP 1 vaatimusten mukaisesti.

Vastaavia matalalentoverkostoratkaisuja on käytössä mm. Norjassa ja Sveitsissä.

Konseptiin liittyisi myös sääpalvelun tarjoaminen lennon suunnittelua ja toteuttamista varten. Lisäksi tulee myös määritellä käytännöt esimerkiksi käyttäjien kesken yhdenmukaisen QNH-paineasetuksen valinnan varmistamiseksi.

Toteutetussa selvitysvaiheen turvallisuusvaikutusten arvioinnissa ei ilmennyt uhkatekijöitä, jotka estäisivät hankkeen toteutuksen. Hankkeen mahdollisesti edetessä käyttöönottovaiheeseen, on tehtävä turvallisuusvaikutusten arvioinnin osalta varsinainen käyttöönottotarkastelu.

"Matalalentoverkostoja muistuttavia verkostoja on Euroopassa vasta muutamia, joten juuri Suomeen sopivia toteuttamisvaihtoehtoja kartoittava selvitys on ollut tulevaisuuden alailmatilan kehitystä silmällä pitäen todella tärkeä", toteaa yksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Matalalentoverkoston rahoitusvaihtoehtoja jatkoselvitetään ennen mahdollista päätöstä verkoston perustamisesta.

Matalareittiverkoston perustamisen kustannusarvio on noin 2 327 000 euroa. Se sisältäisi reittiverkoston ja 52 lähestymismenetelmää, muttei käyttöönottoon tarvittavien validointilentojen suorittamista.  Ylläpitoon liittyvät kustannukset olisivat noin 160 000 euroa vuodessa.

Alailmatilaan odotetaan kohdistuvan tulevina vuosina useita muutoksia ja matalalentoverkosto toteutuessaan olisi näistä yksi keskeinen muutos.

Matalalentoverkostoa koskevaa selvitystä ohjasi liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä ja se tehtiin yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, puolustusministeriön, Liikenne- ja viestintäviraston, Puolustusvoimien, Ilmavoimien, Maavoimien ilmailun, Rajavartiolaitoksen, Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n ja FinnHEMS Oy:n kanssa.

Lue myös aiempi uutisemme aiheesta: