Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty lentoturvallisuuden ja kansalaisten luottamuksen lentoliikennejärjestelmään säilyminen hyvänä. Ilmailuviranomaisten ja ilmailuorganisaatioiden päivittäinen työ tähtää näiden kahden ydinasian varmistamiseen. Muutoksia on seurattava niin liiketoiminnan kilpailukyvyn kuin turvallisen operoinnin näkökulmasta. Eteen tulevat haasteet on ratkaistava turvallisuudesta tinkimättä. Viimeisten vuosien haastavat toimintaympäristön muutokset – koronapandemia ja Ukrainaan kohdistuva hyökkäyssota – huomioitiin ilmailun turvallisuusohjelmassa syksyllä 2022. "Viime vuosina ilmailualan toimintaympäristössä ainoa varma asia on ollut muutoksen pysyvyys. Joudumme viranomaisina ja toimijoina sopeutumaan, olipa kyse pandemiasta, laajamittaisesta konfliktista tai taloudellisen kilpailutilanteen kiristymisestä ja ottamaan täydet tehot irti käytössä olevasta turvallisuudenhallinnan koneistosta. Kaupallisen ilmakuljetuksen korkea turvallisuustaso on onnistuttu säilyttämään", sanoi Traficomin johtaja Jari Pöntinen. Turvallisuus rakentuu koko ilmailualan sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin ja toimivista turvallisuudenhallinnan rakenteista. Rakenteisiin kuuluvat tehokas riskienhallinta, aktiivinen kommunikaatio ja tiedon vaihto, vaikuttavien toimenpiteiden määrittely ja toteutus sekä riittävä resursointi. Kaikkeen tarvitaan osaava, motivoitunut ja hyvää turvallisuuskulttuuria ylläpitävä henkilöstö.
Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma (FPAS) pitää sisällään ne keskeiset, priorisoidut toimenpiteet, joilla varmistetaan Suomen ilmailun vahvuuksien säilymisen ja turvallisuusriskien pysymisen hallinnassa. Toimenpiteet velvoittavat sekä Traficomia että ilmailun toimijoita. "Toimenpiteissä oleellista on niiden aktiivinen toteuttaminen ja vaikuttavuuden seuranta. Pitkän ajan tavoitteena on suorituskykymme jatkuva parantaminen", painotti FASP-koordinaattori Heli Koivu. Päivitetyissä toimenpiteissä nousevat mm. muutoksenhallinnan tehokkuus päätöksenteon tukena ja muutoksia toteutettaessa, hyvä turvallisuuskulttuurin ja just culture -periaatteen vahvistaminen, talvitoiminta, ilmailun kyberturvallisuus, dronetoiminnan riskien hallinta sekä ilmassa tapahtuvien yhteentörmäysten ehkäisy. Kybertoimenpiteillä valmistaudutaan myös muuttuvan EU-sääntelyn käyttöönottoon sekä vahvistetaan viranomaisen ja ilmailun toimijoiden kyberturvallisuuden hallinnan suorituskykyä. Mennyt talvi toi eteen yllättäviä haasteita ja nyt nähdään tärkeänä, että snowhow eli talvitoiminnan osaaminen säilyy yhtenä Suomen ilmailujärjestelmän vahvuuksista. Talven aikana oli erityisesti haasteita kiitotien kunnon ja asematason liukkauden osalta. "Nyt päivitetyssä muutoksenhallinnan toimenpiteessä painotetaan johdon vastuuta tiedon kulussa, riittävän ajan varaamista muutoksen vaikutusten arvioimiselle ja tulosten aktiivista hyödyntämistä päätöksenteossa. Lopputuloksena voi myös olla päätös siitä, että suunniteltua muutosta ei toteuteta", sanoi Koivu. EASA on julkaisee Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelma (EPAS), joka on annettu vuodesta 2023 lähtien kolmivuotiskaudeksi. Sitä kuitenkin päivitetään vuosittain. Suomi sisällyttää nämä EPASin jäsenvaltioille kohdennetut toimenpiteet Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmaan. Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa (FASP) kuvataan kansallisella tasolla ilmailun turvallisuudenhallintajärjestelmä. Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma (FPAS) on turvallisuusohjelman liite. Se sisältää Suomen ilmailun keskeiset, Euroopan ja kansallisen tason riskienhallinnassa tunnistetut riskit, määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Lue myös:
|
|||
