Tartuntatautilakia muutetaan jälleen - terveystarkastus voisi jatkossa olla pakollista Suomeen saapuville

Tartunta_1Eduskunta hyväksyi 19. helmikuuta muutoksia tartuntatautilakiin, jotka vahvistavat viranomaisten mahdollisuuksia tehdä ennakoivia ja nopeita toimia. Samaisen päivän aikana eduskunta sai hallitukselta myös uuden lakimuutosehdotuksen kyseiseen lakiin. Uuden muutosesityksen tavoitteena on täsmentää toimivaltaa ja jatkossa terveystarkastus voisi olla pakollista Suomeen saapuville.

Hallituksen 19. helmikuuta aamupäivällä eduskunnalle antamalla muutosehdotuksella täsmennettäisiin jo nykyisin aluehallintovirastolla olevaa mahdollisuutta määrätä pakollinen terveystarkastus, johon voisi sisältyä esimerkiksi covid-19 -testi. Lisäksi muutos toisi kunnan- ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille oikeuden tehdä yksittäistä henkilöä koskeva päätös pakollisesta terveystarkastuksesta.

Tartunta_2_KiuruTäsmennettyä toimivaltaa olisi mahdollista käyttää esimerkiksi tiettynä aikana ja tietystä paikasta Suomeen saapuville matkustajille.

Lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen kieltäytyminen terveystarkastuksesta johtaisi sakkoihin terveyssuojelurikkomuksesta tai enintään kolmen kuukauden vankeuteen.

"Satoja ihmisiä torjuu rajojen yli tulevaa terveysuhkaa. Uudet keinot otetaan käyttöön nopeasti jos eduskunta suo. Kentällä kääritään hihat jo valmiiksi ja rajanylityspaikoilla voidaan tehdä paljon jo ennen sitä", totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru perjantai-iltapäivän tiedotustilaisuudessa.

Tartunta_4_tarkastusAEduskunnalle annettu lakimuutosehdotus koskee tartuntatautilain pykäliä 16 ja 22. Näiden osalta lakimuutoksen odotetaan tulevan voimaan 1.4.2021. Lakimuutos vaatii siis edelleen näiltä osin eduskunnan hyväksynnän.

Ensimmäisen osalta kyseessä ei ole suuri muutos vaan siinä täsmennetään aluehallintavirastojen (AVI) toimivaltaa sekä kunnan  ja sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin päätösmahdollisuutta yksittäisestä terveystarkastuksesta.

Tartunta_4_tarkastusBMuutos selkeyttää mahdollisuuksia kohdennettuun päätökseen, joka voidaan tehdä myös ennakolta. Kyseiset muutokset ovat pysyviä ja koskevat kaikkia yleisvaaralliseksi luokiteltavia tauteja.

Toinen muutoskohta eli 22. pykälä koskee tietojen saamista. Jatkossa henkilön tulee itse antaa tietoa sairastumisesta tai altistumisesta tartuntatautiviranomaiselle, kun nykyisin sellaisia ei tarvitse antaa. Samalla muutos mahdollistaisi eri tietojärjestelmien hyödyntämisen ja niissä olevien tietojen jakamisen. Jäljitystyö helpottuu, kun tietoja voidaan toimittaa muille viranomaisille.

Tartunta_5_velvollisuus"Lakimuutos on hyvä väline muuttuvassa tilanteessa. Se mahdollistaa joustavia päätöksiä ja AVI voi tehdä päätöksiä epidemiologiseen tilanteeseen perustuen nopeasti myös rajatarkastuspisteillä", sanoi johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Myös ennakkotestaus ennen maahansaapumista oli mukana lakivalmistelussa, mutta se oli STMn mukaan osoittautunut haasteelliseksi koska todistuksiin liittyi epävarmuuksia ja se olisi ollut lakiteknisesti haastavaa.

Tartunta_2_muutoksetLakimuutoksen onnistuessa näiltä osin ei se välttämättä tarkoittaisi jatkossakaan kaikkien Suomeen saapuvien tarkastamista. Tilanne riippuu AVI:n päätöksestä ja epidemiologiseta tilanteesta. AVI arvioi testattavan joukon ja uuden lainsäädännön kerrotaan tuovan juridista pohjaa käytännön toimiin. Se miten rajalla vapautuisi terveystarkastuksesta on siis kiinni AVI:n päätöksestä jopa raja- ja tulijakohtaisesti.

Ministeri Kiuru kuitenkin huomautti lähtökohdan olevan yhdenvertaissuus hyväksyttävien todistusten osalta vaikka eri rajoilla on erilaisia kysymyksiä ratkaistavaksi. Yhdenvertaisuus edellyttää ministerin mukaan Suomen kuuden aluehallintaviraston linjaavan asian samalla tavalla.

Ministeri Kiuru kuitenkin totesi tahtotilan olevan sellainen, että kaikki testataan. Lisäksi ministeri totesi, että AVI:lla on jo nyt toimivalta eikä ole tarvetta jäädä odottamaan hallituksen esityksen läpimenoa. Kysymys on ainoastaan nykylain täsmennyksestä AVI:n toimivallan osalta. Ministerin mukaan toimivalta on AVI:lla ja sillä on itsenäinen vastuu noudattaa lakia ja mahdollisuus auttaa alueellisia viranomaisia jo nyt.

Tartunta_2_muutoksetBAiemmin vireille laitettu lakimuutos tulee voimaan 22. helmikuuta ja se on voimassa määräajan 30.6.2021 saakka. Muutoksen mukaan viranomaiset eri puolilla maata voivat tehdä päätöksiä elinkeino- harrastetoiminnan ja liikenteen sulkemisista ja rajoituksista. Kriteerit ovat kuitenkin korkeat ja niitä käytettäessä tulisi olla selvää etteivät muut aiemmat toimet ole riittäneet.

Edellisten lisäksi lakimuutos toi mukanaan pysyvämpiä esimerkiksi eristämistä koskevaan sääntelyyn. Eristäminen on jatkossa mahdollista myös muuhun paikkaan kuin terveydenhuollon toimintayksikköön, kuten ihmisen omaan kotiin.

Aluehallintavirastot ovat jo valmistautuneet muutokseen ja hyödyntävät uusia työkaluja heti yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. AVI totesi toimivaltansa täydentyneen ja laajentuneen.

Ministeri Kiurun mukaan rajojen avaamiseen on isot paineet raja-alueilla ja Suomen ja Viron välisessä liikenteessä.

"Jos terveystarkastukset saadaan toimimaan ja ohjattua ihmiset testiin voisi volyymin nostoa harkita. Nyt tilanne on hauras ja tällä hetkellä ei ole oikea aika. Valtioneuvosto arvioi onko mahdollista laajentaa rajaliikennettä", totesi ministeri Kiuru.

Toistaiseksi kanta on se, että rajapäätöksen avaaminen vaarantaisi terveysturvallisuuden. Väkimäärä rajalla ei ministeri Kiurun mukaan ole riittävä, jos maahan saapuisi lisää matkustajia. Ministerin mukaan Vantaan kaupunki on ollut kovan kuormituksen kohteena isokokoisen rajanylityspaikan Helsinki-Vantaan takia. Vantaalla lähes 500 ihmistä tekee työtä lentoaseman terveysturvallisuuden eteen. MH