Tilanne Itä-Ukrainassa Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER -koneen maahansyöksypaikalla on viikonloppuna jatkunut sekavana. Lähes varmaa on se, että kone ammuttiin 17. heinäkuuta alas separatistien hallussa olevalta alueelta laukaistulla Buk-ilmatorjuntaohjuksella. Mistä ohjus oli peräisin ja kuka sitä käytti, on epävarmaa.

Maailmaa järkyttäneen tapauksen traagisuutta lisää se, että 298 kuolleen matkustajan ja miehistönjäsenen omaiset ovat voineet vain seurata tiedotusvälineistä, miten hylky uhreineen on saanut olla sellaisenaan useita päiviä. Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla olleen lennon MH17 maahansyöksypaikan eristäminen on ollut lähinnä satunnaista.

Mediassa on esiintynyt jopa syytöksiä turman uhrien maastoon levinneen omaisuuden ryöstelystä. Kyseessä on käytännössä sotatoimialue, jossa järjestyksenpidosta vastaavat aseistetut joukot, eivät viranomaiset.

Myös alueen laajuus tekee tilanteesta hankalan. Kone hajosi kappaleiksi niin korkealla, että kevyempää tavaraa on leijunut kauaksi hylyn pääosista. Siitä peräisin olevaa materiaalia on levinnyt jopa 25 neliökilometrin alueelle.

Boeingin lennontallentimien kohtalosta ei ole tietoa, mutta niistä tuskin olisi suurta hyötyä tapauksen selvittämisessä. Eräiden tietojen mukaan "mustat laatikot" olisivat jo separatistien hallussa.

Hylyn osista sen sijaan saattaisi löytyä todisteita ohjuksen taistelukärjen räjähdyksestä ja sirpaleista. Mediatietojen mukaan separatistit olisivat kuljettaneet muutakin todistusaineistoa pois paikalta.

Ohjuksen osuma on tapahtunut normaalissa reittikorkeudessa kymmenessä kilometrissä. Viimeinen toisiotutkahavainto on lentopinnalta 330 GPS-sijainnissa N48.56 E37.21 kello 13.43 UTC-aikaa.

Koneen ohjaussuunta oli viimeisen lähetyksen aikaan 118 astetta ja nopeus oli 490 solmua. Viimeinen havainto satiin läheltä TAMAK-reittipistettä.

Viikonloppuna vainajia on vihdoin siirreretty maastosta jäähdytettyihin tavaravaunuihin läheiselle Torezin asemalle (kuva alla). Separatistit ovat päästäneet tätä tehtävää varten Ukrainan hätätilaministeriön joukkoja maahansyöksyalueelle.

Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n tarkkailijoita on käynyt paikalla tutustumassa järjestelyihin. Heidän toimintamahdollisuuksiaan olisi kuitenkin rajoitettu.

Alasammuttu Boeing 777-200E2H6ER -kone (9M-MRD) toimitettiin Malaysia Airlinesille uutena Boeingilta vuonna 1997. Koneen valmistenumero oli c/n 28411. Se oli varustettu Rolls-Royce Trent 892 -moottoreilla.

Buk-ohjuslavetti kykenee itsenäiseen toimintaan

Separatisteilla on ilmeisesti ollut käytössään ainakin yksi neuvostovalmisteiseen Buk M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmään kuuluva 9A310M1 -lavettivaunu. Se on ns. TELAR (Transporter Erector Launcher and Radar), joka kykenee rajoitettuun itsenäiseen toimintaan tutkansa avulla.

Normaalisti Buk M1 -järjestelmään esimerkiksi Suomen Puolustusvoimien palveluksessa kuuluu ilmavalvontatutka, johtokeskus ja tyypillisesti kolme 9A310M1-ohjusvaunua. Kaikki komponentit liikkuvat omilla tela-alustoillaan, joten niiden kenttäkelpoisuus on erinomainen. Toisaalta pidemmissä kuljetuksissa on turvauduttava kumipyörin varustettuun lavettiajoneuvoon.

Yksi Buk TELAR kuljettaa neljää laukaisuvalmista ohjusta vaunun rungon päällä olevalla 360 astetta kääntyvällä alustalla. Lisäksi järjestelmään kuuluu latausvaunuja, jotka kuljettavat kahdeksan ohjusta. Myös ne voivat laukaista ohjuksia, mutta niissä ei ole maalin valaisuun tarvittavaa tutkaa.

Tapahtuma-aikana kaupalliset lennot jatkuivat Itä-Ukrainan yllä, vaikka tieto separatistien haltuunsa saamasta ilmatorjuntajärjestemästä oli ilmeisesti tullut jo joitain päiviä aiemmin. Vaikuttaa siltä, että Malaysia Airlinesin Boeing valikoitui maaliksi vahingossa käyttäjien luullessa sitä Ukrainan hallituksen koneeksi.

Alueella oli hiljattain ammuttu alas jo muita ukrainalaisia ilma-aluksia kuten Antonov An-26 -kuljetuskone. Separatistit olisivat ilmeisesti ehtineet ilmoittaa sosiaalisessa mediassa ampuneensa jälleen alas Antonovin, mutta kohteen paljastuttua Malaysia Airlinesin matkustajakoneeksi selvittyä viestit katosivat.

Buk-järjestelmän ohjus hakeutuu kohteeseensa laukaisuvaunun tutkan säteilyn takaisinheijastuksen perusteella. TELAR-operaattorit voivat tarvittaessa itsenäisesti lukita kohteen ohjukselle.

Ilman suuremman ja 360 astetta mittaavan ilmavalvontatutkan apua maalitieto on kuitenkin varsin puutteellista. Esimerkiksi matkustajakoneen sijainnin kertovaa transponderidataa vastaanottavaa toisiotutkaa ei TELAR-vaunussa todennäköisesti ole.

Laukaisun jälkeen Bukin 9M38-ohjus hakeutuu suurella varmuudella kohti vaunun tutkan valaisemaa maalia. Matkustajakone 10 kilometrin reittikorkeudessa suorassa vaakalennossa oli valitettavasti helppo kohde.

Ohjuksessa on 70 kilon esisirpaloitu räjähdelataus. Suoraa osumaa ei välttämättä tarvita, sillä herätesytytin laukaisee taistelukärjen lähellä maalia.

9A310M1-ohjusvaunu edustaa 70-luvun neuvostoteknologiaa ja siten sen operointiin vaaditaan melkoisesti koulutusta. Järjestelmä on kuitenkin myös Ukrainan puolustusvoimien käytössä, joten osaamista löytynee niin puolta vaihtaneista sotilaista kuin reserviläisistä.

Suomen Sotilas -lehden nettisivuilla arvioidaan, että periaatteessa yksi koulutettu Buk-käyttäjä saattaisi riittää ohjuksen laukaisuun. Lisäksi tarvittaisiin pari pikakoulutuksen saanutta avustajaa.

Tiedot Boeing 777 -koneen alasampumiseen käytetyn ohjuslavetin alkuperästä vaihtelevat. Kansainvälisen median mukaan Yhdysvallat uskoisi, että se olisi tuotu Venäjältä ja kuljetettu tapauksen jälkeen takaisin.

Alueella on kuitenkin ollut myös Buk-järjestelmää käyttävä Ukrainan armeijan yksikkö, jolta separatistit olisivat saattaneet saada ohjukset. Toisaalta kerrotaan, että separatistien haltuun jääneet ohjukset olisi ehditty tehdä toimintakyvyttömiksi hallituksen joukkojen toimesta.

Suomen Puolustusvoimilla on vielä käytössä sama Buk M1 -järjestelmä (meillä ItO96), mutta siitä ollaan luopumassa norjalais-amerikkalaisen NASAMS-järjestelmän tullessa palvelukseen. Uuden modernimman ohjuksen torjunnan korkeusulottuvuus on kuitenkin pienempi. T.T.

Lue aiempia Lentoposti.fi -juttuja aiheesta: