Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen osallistumista Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä järjestettävään harjoitustoimintaan Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjillä. Alunperin Suomen piti osallistua varsinaiseen päivystystoimintaan ja aihe herätti runsaasti keskustelua.

Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) on vuonna 2008 alkanut NATO-operaatio, joka käynnistettiin Islannin pyynnöstä. Siihen on osallistunut lukuisien maiden koneita, mm. kanadalaisia Hornet-hävittäjiä (otsikkokuvassa). Valvonta ei kuitenkaan ole jatkuvaa.

Ulkoasianvaliokunta katsoi Suomen Ilmavoimien osallistumisen valvonnan yhteydessä järjestettävään harjoitukseen palvelevan kansallista puolustusta. Siinä toteutuu pohjoismainen yhteistyö käytännön tasolla ja se on poliittisesti tärkeää laajemminkin. Valiokunnan lausunto (UaVL 5/2013) valmistui tiistaina.

Ulkoasiainvaliokunta piti Suomen osallistumista Islannin ilmatilan valvonnan yhteydessä toteutettavaan harjoitustoimintaan konkreettisena pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muotona. Harjoitukset ovat hyödyllisiä kansalliselle puolustuskyvylle, koska osallistuminen tukee sekä kansallista koulutusta että harjoituttaa henkilöstöä kansainvälisiä tehtäviä varten.

Harjoitustoiminta on linjassa Suomen Nato-kumppanuusohjelman kanssa ja sillä on merkitystä myös Suomen ja Yhdysvaltojen välisille suhteille. Valiokunta pitää tärkeänä, että osallistumista vastaavanlaisiin harjoitustoimintoihin harkitaan saatujen kokemusten pohjalta.

Valiokunta katsoi, että Pohjoismaiden poliittisen yhteistyön tiivistäminen lisää pitkällä aikavälillä Suomen turvallisuutta. Yhteistyön syventäminen perustuu lähtökohtaisesti siihen, että keskinäisriippuvuuden kasvaessa pienten ja alueellisesti yhteenkuuluvien, avoimien talouksien turvallisuusintressit ovat enenevässä määrin yhteneväisiä.

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa maiden kansallista puolustusta ja mahdollistaa tehokkaat yhteishankkeet. Kukin maa päättää tapauskohtaisesti yhteistyöhankkeisiin osallistumisesta. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (Nordic Defence Cooperation, Nordefco) on joustava tapa kehittää yhteistoimintakykyä ja parantaa toiminnan yhteensopivuutta ja kustannustehokkuutta.

Islantiin on tarkoitus lähettää neljä McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjää ja noin viidenkymmen henkilön osasto. Lentotunteja käytetään noin 300. Kustannukset (noin 600 000 euroa) eivät poikkea muun vastaavanlaajuisen harjoituksen kustannuksista ja muodostuvat pääasiassa henkilöstö- ja logistiikkakustannuksista.  Ne sisältyvät puolustusvoimien toimintamenoihin.

Islannilla ei ole omia asevoimia, vaan maan ilmatilan valvonnasta vastaavat muut Nato-maat vuorotellen. Norjan valvontavuoro on helmikuussa 2014. Osana pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämistä Islanti ehdotti myös Suomen ja Ruotsin mukaantuloa.

Suomalaiset lentäjät eivät kuitenkaan tekisi varsinaisia tunnistuslentoja (QRA, Quick Reaction Alert), jotka jäisivät Norjan vastuulle. Harjoituksen johtoportaana toimii Naton ilmakomponentin johtoesikunta Saksassa, mutta harjoitukseen osallistuvien lentoyksiköiden operatiivinen johto säilyy kansallisessa päätösvallassa.