Suomen ilmatilassa oli vuonna 2012 yhteensä lähes 48 000 ylilentoa. Näistä ylilennoista Finavia johti suurimman osan, yhteensä yli 31 000 lentoa. Ylilennot ovat lisääntyneet tasaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Kasvu hidastui kuitenkin huomattavasti vuoden 2012 loppua kohden maailmantalouden epävarmuuden jatkuessa ja matkustajamäärien kasvun hidastuessa voimakkaasti.
"Tavoitteenamme on pitää Suomen ilmatila tehokkaana ja Finavian lentoyhtiöille tarjoamat palvelut kilpailukykyisinä ja turvallisina myös jatkossa, jotta markkinaosuutemme maanosien välisistä ylilennoista kasvaisi entisestään." Suomessa siirryttiin joulukuussa 2012 yöaikaiseen Free Route Airspace -malliin, jolloin Suomen ilmatilassa voi lentää suorinta ja lennon kannalta optimoitua reittiä, ei välttämättä lentoväylien kautta. Ylilentojen kasvu tukee lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Finavian koko maan kattava aluelennonjohto koordinoi Suomen ylilentoja. Finavia perii lentoyhtiöiltä ylilennoista palvelumaksun, joten ylilentojen määrän kasvu tukee myös suomalaisen lentoliikenteen toimintaedellytyksiä. Ylilennot muodostavat noin neljänneksen Finavian ylläpitämän Suomen lennonvarmistuspalvelun tuotoista. Viime vuonna ylilennoista syntyi Finavialle noin 16,5 miljoonan euron liikevaihto. Suomi osaksi Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoa EU:n Single European Sky -ohjelmassa Eurooppaan luodaan lennonvarmistuspalveluiltaan yhtenäinen ilmatila, jossa on yhdeksän toiminnallista ilmatilalohkoa. Sopimus Pohjois-Euroopan ilmatilalohkon (North European Functional Airspace Block, NEFAB) toiminnasta tuli voimaan joulukuussa 2012, joka omalta osaltaan mahdollistaa parempien reittien toteuttamista. Suomi kuuluu lohkoon yhdessä Norjan, Viron ja Latvian kanssa. Lennonvarmistuspalveluita tarjotaan NEFAB:issa vuodesta 2015 alkaen yhtenäisessä ilmatilassa.
|
|||
