(päivittynyt 3.6.) Ilmavoimat on viikonlopun aikana selvittänyt aluevalvonnasta vastaavan henkilöstönsä toimintaa ja vakuuttaa valmiuden ollen normaali.  Mediassa mm. väitettiin ylityövapaiden vaikuttaneen siihen. Pääministerin lausunnot Hornetien tunnistuslennoista ilmatilaloukkausten yhteydessä puolestaan perustuivat vanhentuneisiin ensitietoihin.

Kyseiset tapahtumat ovat saaneet runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Savon Sanomat uutisoi lauantaina, että  toukokuun 20. päivänä Hornetien QRA-päivystyslähtöön (Quick Reaction Alert) olisi syntynyt viivettä Ilmavoimien harjoituksissa kertyneiden ylityövapaiden takia.

Ilmavoimat kiisti tämän jyrkästi lauantaina 31. kesäkuuta julkaisemassaan tiedotteessa, jonka perusteella myös Lentoposti.fi julkaisi uutisen. Kummastakin ilmatilaa loukanneesta koneesta oli lennonjohdoille etukäteen jätetyt lentosuunnitelmat ja ne käyttivät tutkavastaajaa, joten tunnistus pystyttiin tekemään ilman hälytyslähtöä.

Esiin ei ole myöhemminkään tullut mitään, mikä antaisi aihetta epäillä, että Ilmavoimat olisi ollut omalla toiminnallaan myötävaikuttamassa viikonloppuna tapahtuneeseen virheelliseen uutisointiin.

Ilmavoimien maanantaina julkaiseman tiedotteen mukaan päivystysjärjestelyihin liittyvien, salassa pidettävien tietojen määräysten vastaista käsittelyä ei ole ilmennyt. Ilmavoimat ei aio ottaa enempää kantaa mediassa esitettyjen päivystysjärjestelyjä ja valmiutta koskevien virheellisten tietojen alkuperään.

Ilmavoimien muu toiminta suunnitellaan ja toteutetaan päätehtävän ehdoilla. Harjoitukset tai ylityötilanne eivät vaikuttaneet valmiuteen reagoida 20. toukokuuta tapahtuneisiin ilmatilaloukkauksiin.

Päivystysjärjestelyt ja valmius ovat ilmatilaloukkausten tapahtuessa olleet suunnitelmien ja käskyjen mukaiset. Päätökset valmiuden säätelystä ja päivystyskoneiden käytöstä on tehty voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Ilmavoimat on raportoinut toiminnastaan ohjeiden ja voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti.

"Päivystystehtävien volyymi vaihtelee suhteellisen paljon. Operatiivisia lentoja tehdään viikoittain, välillä päivittäin", sanoo ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Sampo Eskelinen.

Ensimmäinen ilmatilaloukkaus 20. toukokuuta ei poikennut normaalista niiden esiintymistiheydestä. Suomenlahden vaativien ilmatilaolosuhteiden vuoksi se arvioitiin tahattomaksi. Päivystyskoneiden valmiutta kohotetaan ja niiden käytön kynnystä lasketaan, mikäli on syytä arvioida, että ilmatilaloukkausten uhka on kasvanut.

"Nopeasti ensimmäistä seurannut toinen ilmatilaloukkaus oli poikkeavaa toimintaa, joka käynnisti edellä mainitut toimenpiteet", toteaa eversti Eskelinen. Tämä vaikutti osaltaan McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -päivystyskoneiden ennakoivaan käyttöön myöhemmin samana iltana.

Kaksi venäläiskonetta Suomen ilmatilassa samana päivänä

Rajavartiolaitoksen selvityksen mukaan toukokuun 20. päivänä tapahtui kaksi ilmatilaloukkausta. Suomenlahden yläpuolella olevassa kapeassa kansainvälisessä ilmatilakäytävässä lentäneet venäläiset sotilasilma-alukset käväisivät Suomen puolella.

Ensimmäisessä tapauksessa kello 17.06 ilmatilaamme lensi Antonov An-26 -kuljetuskone (Ruotsin ilmavoimien tunnistuskuva yläpuolella). Ennen aluevesirajan ylittämistä se oli ollut yhteydessä Suomen aluelennonjohtoon. Kone viipyi ilmatilassamme kolme minuuttia 12 sekuntia.

Kone lähetti tunnistetietojaan siviililennonjohdon SSR-toisiotutkille (Secondary Surveillance Radar) normaalisti tutkavastaajan eli transponderin kautta. Lisäksi se suurella todennäköisyydellä näkyi tutkamaalina lennonjohdon ja ilmapuolustuksen primääritutkissa.

Vajaata tuntia myöhemmin kello 17.57 Suomen ilmatilaan tuli myös Tupolev Tu-154M -matkustaja/rahtikone. Myös se lähetti tunnistetietojaan transponderinsa kautta koodilla 85856VMF.

Tämä lento tallentui jopa FlightRadar24-nettipalveluun (ruutukaappaus vasemmalla). Kone ei itse lähettänyt sijaintiaan tarkkana ADS-B-datana (Automatic Dependent Surveillance-Broadcast).

Reitti perustuu FlightRadar24:n epätarkempaan T-MLAT-laskentaan (Test Multilateration) ilma-aluksen transponderin lähettämien signaaleiden perusteella.

Tällä kertaa Suomen ilmatilassa lennettiin viisi minuuttia 40 sekuntia. Tupolev ilmoitti lennonjohdolle kiertävänsä voimakasta ukkossolua, mikä näkyy hyvin tallentuneesta reitistä. Radioliikenne Suomen aluelennonjohdon (EFIN) kanssa ei sujunut kuitenkaan ilman ongelmia.

Lentäjät pyrkivät aina välttämään ukkosiin liittyviä tornimaisia, jopa 16 kilometrin korkeuteen ulottuvia Cumulonimbus-pilviä niissä esiintyvien voimakkaiden pystyvirtausten, jäätämisen sekä jäärakeiden takia.

Myös salamat voivat olla vaaraksi, vaikka useimmiten ne eivät aiheuta ongelmia lentokoneille. Vaarallisten ilmiöiden havaitsemiseksi useimmissa tämän luokan ilma-aluksissa on säätutka, joka auttaa kiertämään pahimmat alueet.

Tällaisiin muutamia minuutteja kestäviin rajaylityksiin Ilmavoimat pystyisi reagoimaan vain pitämällä hävittäjää merialueella ilmassa 24/7. Sellaiseen valmiuteen eivät nykymaailmassa kykene edes suurvallat.

Kolmas tapaus ei ollut ilmatilaloukkaus

Koodilla 85856VMF lentävä Tupolev palasi myöhemmin toukokuun 20. päivän iltana kello 22 maissa takaisin kohti Pietaria Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa. Samoihin aikoihin Porvoon seuduilla kuultiin ääntä nopeammin eli ylisoonisella nopeudella lentävän ilma-aluksen aiheuttama voimakas pamaus.

Ilmavoimien uusi komentaja Kim Jäämeri kommentoi lehtiväitettä valmiuden puutteista Savon Sanomille ja Helsingin Sanomille jo viikonloppuna vakuuttaen, että tapahtumiin reagoitiin täysin normaalikäytännön mukaisesti.

”Katsoimme, että joku syy tällaiseen on ja lähetimme hävittäjät tarkastamaan, tarvitseeko kolmas samalla reitillä liikkunut venäläiskone mahdollisesti vaikkapa opastusta”, kommentoi Jäämeri 20. päivän kahden aiemman ilmatilaloukkauksen seuraamuksia HS:lle.

FlightRadar24-ruutukaappauksessa alla näkyy paluulennolla olleen Tupolevin reitti kansainvälisessä ilmatilassa. Siinä kone pudottaa jo korkeuttaan Venäjän ilmatilassa.

Siviililennonjohdon näkökulmasta kyseessä olivat aivan tavanomaiset Suomenlahdella kansainvälisessä ilmatilassa edestakaisin lähes päivittäin sahaavat venäläiskoneet.

Ilmassa kaikki tapahtuu nopeasti. Rajavartiolaitoksen mukaan Antonov viipyi Suomen ilmatilassa kolme minuuttia, syvemmälle Suomen alueelle koukannut Tupolev kuusi.

FlightRadar24-nettipalvelun tutkatallenteen mukaan Tupolev olisi kohti Pietaria palatessaan lentänyt Suomenlahdella jopa yli 900 km/h nopeudella. Tu-154M on yksi nopeimmista suihkumatkustajakoneista.

Pääministeri jäi ensitiedon varaan

Pääministeri Jyrki Kataisen medialle 22. toukokuuta antamat kommentit venäläisten ilma-alusten tekemiin Suomen ilmatilan loukkauksiin perustuivat valtioneuvoston tilannekeskuksen (VNTIKE) välittämiin ensitietoihin, jotka olivat puolustushallinnon sille lähettämiä.

YLE Uutisten mukaan Katainen sai tietoa tapahtuneista ilmatilaloukkauksista tekstiviestillä. Hän ehti arvioida julkisuuteen, että Hornetit kävivät tunnistamassa nimenomaan ilmatilaa loukanneet koneet.

Valtioneuvoston tilannekeskuksen ja puolustusvoimien operaatiokeskuksen tiedonvaihto on käytäntö, jolla Suomen valtiojohto pidetään tietoisena normaalitilanteesta poikkeavista tapahtumista, jotka liittyvät esimerkiksi Suomen rajaturvallisuuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen.

Tiedotteen mukaan puolustusvoimien operaatiokeskuksen ja valtioneuvoston tilannekeskuksen välisessä kommunikaatiossa tapahtuneen väärinymmärryksen takia pääministerille sekä muulle valtiojohdolle välitettiin tieto, jossa todettiin, että yksi ilmatilaloukkaus ”tunnistettiin tunnistuslennolla”.

Tämä jäi pääministerin käsitykseksi ilmatilaloukkausten tunnistustavasta, vaikka virheellinen tieto korjattiin valtiojohdolle myöhemmin. Puolustusvoimien operaatiokeskuksen ja valtioneuvoston tilannekeskuksen edustajat ovat saneet tehtäväksi selvittää, kuinka vastaavat väärinymmärrykset ehkäistään jatkossa.

 Normaali toiminta jatkuu

Ilmavoimilla on tiedotteensa mukaan jatkuva valmius turvata Suomen ilmatila. Toukokuun 20. päivän jälkeen Suomenlahdella on liikennöinyt lukuisia venäläisiä valtioilma-aluksia. Osaan on reagoitu lähettämällä päivystyskone tunnistustehtävälle.

Uusia ilmatilaloukkauksia ei ole tiedotteen julkaisuajankohtaan mennessä tapahtunut.

Puolustusvoimien videossa nähdään kuvitteellinen tunnistustehtävä. Osa ilmakuvamateriaalista on tietokoneella tuotettua.

Lue myös aiempia juttuja aiheesta: