Liike-, ambulanssi- ja tilauslentoja operoiva kotimainen Jetflite on hankkinut laivastoonsa Dassault Falcon 7X -liikesuihkukoneen. Luvassa on luksusta matkustajille ja moderni ympäristö ohjaajille sekä entistä laajempi operointiympäristö. Liikelennot mahdollistavat matkanteon oman aikataulun mukaan sekä normaalien reittiyhteyksien ulkopuolelle.
Uusi Dassault Falcon 7X (OH-WIX) liittyi Jetfliten laivastoon jo kesäkuun lopulla ja kesän aikana operaatiot ovat päässeet vauhtiin. Listahinnaltaan noin 50 miljoonaa dollaria maksava kone tarjoaa hienot puitteet lennolle jopa 16 matkustajalle.
Jetflite on osa Wihuri-konsernia, jonka pääomistaja on ollut 1960-luvulta lähtien Antti Aarnio-Wihuri. Hallituksen puheenjohtajana edelleen toimiva ja 50 vuotta lentokoneita omistanut Aarnio-Wihuri on silminnähden iloinen uudesta lentokoneesta.
Falcon 7X:n kantama on huimat 11 019 kilometriä ja normaali matkalentonopeus on 0,8-0,9 Machia. Koneen 51 000 jalan maksimilentokorkeus mahdollistaa ruuhkattoman matkanteon reiteillä. Ukkospilvetkään eivät näillä korkeuksilla aiheuta kiertämisen tarvetta. Konetta operoidaan normaalisti kahdella ohjaajalla ja matkustajien viihtyvyydestä vastaa lentoemäntä.
Matkustamossa askel on pehmeä, koska jalka painuu syvälle ääntä vaimentavaan mattoon. Sisäkorkeutta matkustamossa on 1,88 metriä, pituutta 11,91 metriä ja leveyttäkin on mukavat 2,34 metriä.
Esitellyssä matkustamokonfiguraatiossa edessä oli istuinryhmät pöytien ääressä ja takana sohvamuodossa. Istuimet saa tarvittaessa muunnettua myös viideksi sängyksi.
Lennon aikana matkustajien käytössä on satelliittipuhelin, Wifi-yhteys internetiin sekä Mobile OnAir -palvelu, jonka avulla matkustaja voi käyttää oman matkapuhelimensa 3G-yhteyttä koneen tukiaseman kautta. Matkustamossa on myös kaksi isoa näyttöä lennon kulun tai elokuvien seurantaan.
Koneen takaosassa on iso neljän kuutiometrin matkatavaratila, jonne on mahdollista lastata 908 kg:n matkalaukkuvuori. Etukeittiö mahdollistaa lentoemännälle hyvät työtilat lämpimien ruokien ja virvoketarjoiluiden valmisteluun.
Kohteesta riippuen Falcon 7X:n lentotunnin hinta asiakkaalle on 7500-8000 euroa tunnilta.
Tulevaisuuden ohjaamo ja laajempi operointiympäristö
Ohjaamossa eteen avautuu neljä 14,1 tuumaista nestekidenäyttöä ja koko Honeywell's Primus Epic -järjestelmään perustuva EASy II -ohjaamo. Dassault-Falconin ohjaamoratkaisuiden on määrä parantaa ohjaajien tilannetietoisuutta. Kapteeni Miguel Riquelme esittelikin uuden koneensa ohjaamoa hymyssä suin.
K
eskimmäisten MDU-näyttöjen (Multifunction Display Unit) sisältö on pitkälti muunneltavissa. MDU-näytöillä esitettään elektroniset tarkistuslistat, FMS eli lennonhallintajärjestelmä, tiedot koneen eri järjestelmistä ja lämpökameran kuva.
Käytössä on myös graafinen lennonsuunnittelutyökalu, jonka valikoista löytyvät tiedot lentokentistä, kiitoteistä, navigaatiolaitteista ja taajuuksista.
Ohjaajien edessä olevilla PFD-näytöllä (Primary Flight Display) esitetään suuri määrä tietoa. Näytöllä on normaalien asentotietojen lisäksi mm. säätutkakuva, painot, lämpötilat, radiotaajuudet sekä moottorinhallintamittaristo. PFD:llä esitetään myös synteettistä kuvaa, joka lisää näytölle kuvan kiitotiestä ja maastonmuodoista.
Kapteenin paikka on lisäksi varustettu HUD-heijastusnäytöllä (Head Up Display), mihin on mahdollista ohjata myös lämpökameran kuva. Molemmilla ohjaajilla on käytössä myös kartat ja koneen manuaalit sisältävä EFB-järjestelmä (Electronic Flight Bag).
Falcon 7X:llä voidaan operoida myös erikoiskentille, jotka ovat usean muun koneen ulottumattomissa. Näitä kohteita ovat mm. melunormein ja jyrkän liukukulman rajoittama Lontoon Cityn -lentokenttä sekä St. Tropez, jossa on lyhyt kiitotie ja korkeat reunaesteet.
Kolmemoottorinen Falcon 7X mahdollistaa operaatiot myös aivan uusille alueille ja suorille lentoreiteille valtamerten ylle nopeuttaen matkantekoa entisestään.
Lue myös artikkeli: Oma aikataulu ja suorat lennot - liikelentämisellä on vakaa kysyntä
Antti Aarnio-Wihuri – businesslentotoiminnan pitkäaikainen tukija ja taustahahmo
Kun tarkastellaan kaupallisen yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kehitystä viimeisen viiden vuosikymmenen aikana, on AAW ollut merkittävä taustavaikuttaja yli viiden vuosikymmenen ajan eikä innostus ilmailua kohtaan tunnu laantuvan. Tämän vahvistaa Falcon 7X koneen hankinta Jetflite Oy:n käyttöön.
AAW:n panostus ilmailuun alkoi jo 60-luvulla, jolloin Wihuri-Yhtymä osti Lentohuolto Oy nimisen yleisilmailuyrityksen. Malmilla toimiva yhtiö panosti voimakkaasti lento-koulutukseen, lentokoneiden maahantuontiin, huolto- ja korjaamotoimintaan sekä liikelentotoimintaan. Cessnan maahantuojana yhtiö hankki kymmeniä koulutus- ja vuokraustoimintaan soveltuvia Cessna 150 ja 172 koneita. Koneita myytiin tai vuokrattiin maakunnissa toimiville lentokouluille seurauksella, että 70-luvun alkupuolella lähes jokaisella maamme lentokenttäpaikkakunnalla toimi lentokoulu. Koulutustoiminnan tehostamiseksi lanseerattiin myös suomenkielinen Cessnan kehittämä audio-visuaalinen CPC ( Cessna Pilot Center ) koulutusohjelma lentokoulujen käyttöön. Ohjelma oli tuohon aikaan uraa uurtava teoriaopetus-menetelmä, joka tarjosi sitä käyttäville CPC-kouluille tasokkaan teoriaopetusohjelman.
Koneiden huolto- ja korjaustoiminnan puolella Wihuri-Yhtymä Lentohuolto rakennutti huolto-hallin Malmille, johon Cessna koneiden huoltotoiminta keskitettiin. Halli oli mittava investointi ja tarjosi loistavat mahdollisuudet koneiden huoltokeskukselle, joka palveli asiakkaita ympäri Skandinaviaa.
Liikelentopuolella yhtiön panostus oli mittava sekä rahallisesti että kalustorakenteen osalta. Kertaheitolla suomalainen liikelentotoiminta siirtyi tehdasuuteen mäntämoottorikalustoon sekä suihkukonekantaan. Yhtiö hankki paineistetun Cessna 421 sekä neljä Cessna 401 / 402 konetta. Jettipuolella ensin koekäyttöön tuli Sabre Liner maamme ensimmäinen businessjetti. Lopullisessa valinnassa yhtiö päätyi kuitenkin Dassault Falcon 20F koneeseen, joka otettiin käyttöön 1970. Kone edusti tuolloin aikansa I-luokkaa.
Liikelentotoiminnan brändinimeksi otettiin Finnwings ja liikelentotoiminta siirrettiin Malmilta silloiselle Seutulan lentokentälle, joka tarjosi paremmat ympärivuorokautiset operointimahdollisuudet sekä ILS-lähestymisjärjestelmän. Vanha lentoasemarakennuksen päätyyn rakennettiin muun maailman malliin Business Flight Center terminaali. Tämä tarjosi viihtyisät palvelu- ja aulatilat matkustajille.
Lentäjien ammattikoulutuksen alueella Wihuri-Yhtymä oli niin ikään merkittävä toimija. Wihurin Ammattiopisto järjesti jo 70-luvun alkupuolella ansiolentäjien ammattikoulutusta aikana, jolloin ainut ammattioppilaitos siviilipuolella oli Finnairin Ilmailuopisto. Kursseilta valmistuneet työllisti suurelta osin Finnwings, mutta monet rekrytoitiin myöhemmin Finnairiin. Tämä oli osoitus siitä, että koulutus oli pätevää.
Parhaimmillaan Lentohuolto/Finnwings työllisti 140 ilmailun ammattilaista. Vuonna 1973 kuitenkin maailman historia puuttui asiaan öljykriisin muodossa. Tämä romahdutti loistavan lähtökiidon saavuttaneen yleisilmailutoiminnan. Harrasteilmailu lähes tyrehtyi. Business-lentotoiminta kituutti eteenpäin. Onneksi kaksimoottorisille koneille löytyi uusi käyttökohde – rahtilennot. Rahalaitosten yhteiskuljetus, valtion I-luokan postilennot ja iltapäivälehtien jakelulennot synnyttivät uuden ”cargonauttien” ammattikunnan. Lentoja lennettiin yli 12000 lentotuntia vuodessa.
Lentohuollon ja Finnwingsin historia päättyi 1978, jolloin Finnair osti yhtiön ja muodosti siitä sekä Nordair Oy:stä kevytreittiliikenneyhtiön Finnaviation Oy:n
AAW:n Wihuri Oy teki paluun ilmailun pariin 1996, jolloin Wihuri osti Jetflite Oy:n sekä Euro-Flite Oy:n. Yhtiöt fuusioitiin ja nimeksi valittiin nykyinen Jetflite Oy. Uudet JAR- määräykset olivat tulleet voimaan vuosikymmenen puolessa välissä. Näiden myötä vaatimustaso sekä kaluston että organisaation suhteen kohosi merkittävästi. Tämä edellytti merkittävää rahallista lisäpanostusta eikä yhtiöiden aikaisemmilla omistajilla ollut halua lisäpanostukseen. Pitkän linjan ja kaukonäköisen ilmailumiehen AAW:n hallinnoima Wihuri Oy oli valmis investoimaan. Lentokalusto ja muut puitteet uusittiin vastaamaan 2000 luvun vaatimustasoa. Näin suomalainen business-ilmailu oli taas kansainvälisellä tasolla. Tämä viimeisin panostus nosti taas kerran suomalaisen business-ilmailun kaluston osalta kertaheitolla kansainväliseen ykkösluokkaan.
Vaikkakaan business-ilmailu ei sijoitetun pääomantuottoa ajatellen ole ollut paras mahdollinen sijoituskohde, on AAW:n ilmailuhenkisyys ja pitkäjänteisyys mahdollistanut vuosien saatossa suomalaisille ilmailualan osaajille satoja työtilaisuuksia ja ajanmukaisen konekaluston asiakaskunnan käyttöön. Tämä pitkäjänteinen tuki ja panostus lienee vertaansa vailla oleva ilmailuteko suomalaisen kaupallisen yleisilmailun historiassa.
Juhani Missonen
Ilmailutoimittaja