Itävaltalainen Felix Baumgartner saavutti sunnuntai-iltana laskuvarjohypyn uuden korkeusennätyksen sekä ylitti samalla äänen nopeuden lukemalla Mach 1,24 (tarkentunut nopeus oli 1 342,8 km/h). Tavoite 120 000 jalkaa ylittyi reippaasti, lopullinen korkeus oli 128 097 jalkaa (39 045 metriä).

Samalla tehtiin historian korkein pallolento kaikkien aikojen suurimmalla heliumpallolla. YouTubessa yritystä seurasi live feedinä yli kahdeksan miljoonaa katsojaa.

Felix Baumgartner (s. 1969) on BASE-hypyillään ( lentokoneen sijasta alustana rakennukset, antennit, sillat ja vuoret) maailman laajuiseen julkisuuteen noussut laskuvarjourheilija. Hän on loikannut useimmista tunnetuista rakennetuista kohteista.

Baumgartner vieraili Suomessa lokakuussa 2003 Tiedekeskus Heurekan Lentoon-näyttelyn yhteydessä. Silloin hän kertoi vapaapudotuksessa kiinteiden siipien avulla tekemästään Englannin kanaalin ylityksestä.

Red Bull Stratos -team ja Baumgartner joutuivat viime viikolla useampaankin otteeseen peruuttamaan ennätysyrityksen, koska sääolosuhteet eivät olleet suotuisat. Historian suurimman heliumpallon pystytys vaati lähes tuulettomat olosuhteet jopa 700 jalan korkeuteen asti.

Viivästykset ajoittivat ennätyksen samaan päivämäärää, jolloin Chuck Yeager rikkoi ensimmäisenä äänivallin 65 vuotta sitten.

Sunnuntaiaamun sää Roswellissä New Mexicossa oli maanpinnalla tyyni, mutta korkeammalla oli vielä puuskia. Startti tapahtui pienten viivästysten jälkeen kello 18.30 Suomen aikaa. Kohoaminen hyppykorkeuteen kesti noin kaksi tuntia 20 minuuttia.

Ohimennen rikottiin myös pallolennon korkeusennätys 113 740 jalkaa. Nousuvauhti putosi 122 000 jalan tienoilla merkittävästi, mutta kiihtyi hetkeksi uudelleen. Baumgartner odotti tyynesti korkeuden hidasta kasvua.

Kapselin ovi avattiin kello 21.04 Suomen aikaa 39 024 metrin korkeudessa. Ulkoilman lämpötila oli -4,9 astetta. Avautuvaa näköalaa katsoessaan Felis totesi: "Sometimes you have to go up really high to understand how small you are".

Baumgartner avasi laskuvarjonsa 4 minuutin 19 sekunnin vapaan jälkeen, joten korkeusennätyksen entiselle haltijalle Joe Kittingerille jää edelleen 52 vuotta vanha pisimmän vapaapudotuksen maailmanennätys.

Pudotessaan Baumgartner oli joutua kiihtyvästi pyörivään liikkeeseen (flat spin), mutta hän onnistui stabiloimaan asentonsa. Lehdistötilaisuudessa Felix kertoi: "That spin became so violent it was hard to know how to get out of it. I was able to get it under control and break the speed of sound."

Ennen exitiä oli ongelmia myös painepuvun visiirin huurtumisen takia. Lopulta Baumgartner laskeutui onnistuneesti noin 40 mailin päähän lähtöpaikastaan. Ennätyshyppääjän korkeuksiin vienyt kapseli tuli alas oman laskuvarjonsa varassa.

Entinen korkeusennätys oli peräti 52 vuoden takaa. Tuolloin osana Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjien yläkorkeuksissa selviämistä laskuvarjohypyillä tutkinutta Project Excelsioria Joseph "Joe" Kittinger hyppäsi 16. elokuuta 1960 102 800 jalan eli noin 31 300 metrin korkeudesta (kuva oikealla).

Eversti evp. Kittinger oli mukana myös Red Bull Stratos -hankkeessa sen teknisenä neuvonantajana. Hän piti nousun aikana yhteyttä Baumgartneriin lukien mm. tarkastuslistoja. Osasyynä jatkuvaan kommunikaatioon oli tavoite helpottaa Baumgartnerin kokemaa ahdistusta ahtaassa tilassa.

Kittingerin vapaapudotus 52 vuotta sitten kesti neljä minuuttia 36 sekuntia ja suurin nopeus oli 988 km/h. Hän käytti vapaapudotusta stabiloivaa jarruvarjoa ja lensi selkä maata kohden istuvassa asennossa.

Baumgartner ei hyödyntänyt vapaapudotuksen aikana jarruvarjoa, joten korkeudesta johtuen hänen vauhtinsa nousi suuremmaksi. Rajusti pyörivään liikkeeseen joutumisen varalta Felixillä oli mukanaan sekä käsin että automaattisesti g-voimien perusteella laukeava jarruvarjo. Hypyllään Felix seurasi korkeutta tanskalaisen Larsen & Brusgardin toimittamasta ranteeseen kiinnitetystä tallentavasta Altitrack-korkeusmittarista.

Hän lensi äänen nopeutta ohuessa ilmakehässä ylittäessään pää alaspäin -asennossa (tätä käytetään laskuvarjourheilun freeflying-lajissa). Vastuksen kasvaessa Baumgartner vaihtoi normaaliin kasvot maata kohden vapaapudotuksen perusasentoon, josta on turvallista avata laskuvarjo.

Vapaapudotus kesti 4 minuuttia 10 sekuntia. Äänen nopeuden Baumgartner ylitti jo 34 sekunnin putoamisen jälkeen. Hypyn kokonaiskesto laskuvarjo varassa vietetty aika mukaan laskien oli 9 minuuttia 3 sekuntia.

Laskuvarjokokonaisuuden varavarjossa oli mukana painekorkeuteen reagoiva Airtec Cypres -automaattilaukaisin, joka olisi pelastanut Baumgartnerin hengen tajunnan kadotessa.

Velocity Sports Equipmentin valmistamaan laskuvarjoreppuun oli Felixin ennätysyritykselle pakattu päävarjoksi Precision Aerodynamicsin yhdeksänputkinen 270 neliöjalan liitovarjo. Se on nykymittapuun mukaan suuri. Siipikuorma oli silti melkoinen hypyn vaatimien erikoisvarusteiden takia.

Myös Suomen korkeusennätys laskuvarjohypyssä on peräti 44 vuoden takaa. Tuolloin 19. maaliskuuta 1968 Tuomo Aaltonen hyppäsi Utissa Pilatus Porter -mäntäversiosta 9160 metrin korkeudesta.

Nousua varten kone oli riisuttu kaikesta ylimääräisestä ja siihen oli asennettu happijärjestelmä nousua varten. Aaltosella oli vapaaosuudelle erillinen happipullo. Korkeutta kerättiin puolitoista tuntia, kunnes Porterin havaittiin nousevan vain polttoaineen kulumisen myötä.

Normaalisti laskuvarjoharrastajat nousevat enintään 4000 metriin, sillä sen yläpuolella tarvitaan lisähappea. Erilaisia kuviohypyn ennätysyrityksiä on Suomessakin tosin hypätty jopa 6000 metristä. +TT+

Videokooste hypystä: MTV3

Koko hyppy: YouTube (kommentoijana edellisen ennätyksen haltija Joe Kittinger)

Lue lisää mm. Stratos-hypyllä käytettävästä laskuvarjokalustosta: