Kauhavan Lentokonepuiston kokoelmat ovat laajentuneet täyteen mittaansa tuoreimpien konelisäysten myötä. Nyt seitsemän konetyyppiä käsittävässä näyttelyssä ovat esillä myös ensimmäinen Ilmavoimien käytöstä poistama Valmet L-70 Vinka, joka sai seurakseen kesän aikana vielä Fouga CM170 Magister -suihkuharjoituskoneen. Lentokonepuistosta on rakentunut merkittävä ilmailuhistoriallinen nähtävyys.

”Kauhavan Lentokonepuiston kokoelmaa on jälleen täydennetty kahdella konetyypillä ja projektin tavoite on saavutettu. Kaikki seitsemän tärkeintä ilma- ja lentosotakoulussa toisen maailmansodan jälkeen palvellutta koulu- ja harjoituskonetta on saatu näytteille Lentokonepuistoon”, iloitsee Lentokonepuiston rakennustoimikunnan jäsen Osmo Jalovaara.

 Käytännössä se tarkoitti seitsemää konetyyppiä, jotka olivat nyt kokoelmiin kuuluvat Fouga CM170 Magister, Valmet L-70 Vinka, VL Viima, Focke-Wulf Fw 44J Stieglitz, VL Pyry, Saab Safir, ja BAE Systems Hawk.

Merkittävän kokoisen noin 250 metrin pituisen lentokonepuiston kokoelmiin saatiin marraskuussa 2017 Ilmavoimilta vapautunut ensimmäinen Valmet L70 Vinka (VN-9). Se sijoitettiin samaan vitriinitilaan yhdessä Ilmavoimien edellisen koulukonetyypin Saab Safirin kanssa.

Parhaillaan Ilmavoimat korvaa Vinka-koulukoneitaan käytettyinä ostetuilla Grob G115E-koneilla. Niiden odotaan nykyisen aikataulun mukaan korvaavan kotimaiset Vinkat vuoden 2019 jälkeen.

Toinen Lentokonepuiston koneuutuus on Ilmavoimien entinen suihkuharjoituskone Fouga CM170 Magister (FM-12). Kyseinen koneyksilö saapui Suomeen vuonna 1960 ja sen viimeinen lento lennettiin Ilmavoimissa vuonna 1983. Tämän jälkeen FM-12 on ollut koulutuskäytössä Rovaniemellä, Hallissa ja Rissalassa. Kauhavalle kone luovutetttiin perusteellisen kunnostuksen jälkeen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. Ilmavoimat lensi Fougilla vuodesta 1958 aina vuoteen 1988 saakka. Jalustalle heinäkuussa 2018 nostetun Fougan myötä saavutettiin myös Lentokonepuisto-projektin tavoite.

Haastava projekti kasvoi edetessään - tavoitteet korkealla

Kaikkiaan kokoelmaa ja Lentokonepuistoa on rakennettu Kauhavan keskustaan vuodesta 2006 alkaen yhteistyössä Kauhavan kaupungin ja Lentosotakoulun Killan kesken.

”Lentokonepuisto-idean syntyessä 2014 Kauhavan kaupunki toimi nopeasti laatien Lentokonepuisto-suunnitelman keskeiselle paikalle kaupungissa. Kyseistä suunnitelmaa on vuosien varrella toteutettu moninaisin vaihein”, kuvailee Jalovaara hankkeen toteutumista lyhyesti.

Ensimmäinen Lentokonepuiston konetyyppi oli vuonna 2007 vitriiniin asetettu Saab Safir (SF-7). Varsinainen Lentokonepuisto-projekti syntyi viisi vuotta sitten syksyllä 2013 keskusteluissa Kauhavan kaupungin kanssa. Tuolloin valmisteltiin BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneen (HW-303) patsaan pystytystä.

”Lentokonepuisto-hankkeen laajentuessa vaiheittain Kauhavan kaupunki toimi nopeasti laatien Lentokonepuisto-suunnitelman keskeiselle paikalle kaupungissa. Kyseistä suunnitelmaa on vuosien varrella toteutettu moninaisin vaihein”, avaa Jalovaara.

Hawk-patsaan pystytyksen jälkeen puistoon rakennettiin kolmen koneen vitriini. Sinne sijoitettiin syyskuussa 2016 VL Pyry (PY-1), Focke Wulf Stieglitz (SZ-25). Kolmantena vitriiniin aseteltiin VL Viima VI-6 toukokuussa 2017.

Tämän vitriinin viereen rakennettiin myös leikkipuisto, jossa sijaitsee erittäin suosituksi osoittautunut ”Pikku-Antti” -mallilentokone. Sen nimi noudattaa Ilmavoimien vanhaa kauhavalaistraditiota, jonka mukaan DC-2 koneet saivat nimet Hanssin-Jukka ja Isoo-Antti.

Edellisten lisäksi Lentokonepuistoon johtava alikulkutunneli on vuonna 2017 koristeltu myös ilmailuaiheisin graffitein. Niiden joukosta löytyvät Kauhavan historiaan liittyvät vuosiluvut 1929 ja 2014. Ne tarkoittavat Ilmavoimien lentokoulutuksen aloittamis- ja päättämisvuotta Kauhavalla.

Lentokonepuisto-hankkeella on lukuisa määrä tekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Yksi tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on ollut juuri Kauhavan kaupunki, joka on vastannut alueen kaapelointi-, valaistus-, viemäröinti-, katu- ja maisemointitöistä. Merkittävää tukea ovat antaneet myös mm. Ilmavoimien materiaalilaitos sekä nykyinen Puolustusvoimien logistiikkalaitos joiden avulla Lentokonepuistoon on saatu tarvittavat koneet. Kokoelmien kasvattamisessa apua on saatu lisäksi Suomen Ilmavoimamuseolta.

”Kauhavalaiset kilta-aktiivit ovat tehneet mittavasti talkootöitä jo rakennusvaiheessa muun muassa koneiden siirroissa, varastoinnissa, kokoonpanossa. Hankkeeseen on saatu tukea yksityishenkilöiltä ja säätiöiltä”, jatkaa Jalovaara.

Lentokonepuiston rakennuskustannukset ovat olleet noin 0,7 miljoonaa euroa. Sen kerääminen oli yksittäiselle yhdistykselle kohtuullisen kova haaste. Summa sisältää koneiden osalta vain projektin yhteydessä hankitun Viima VI-6:n ostohinnan ja korjauskustannukset. Kuuden muun museokoneen arvoa on erittäin vaikea arvioida.

”Varsinaisia jatkosuunnitelmia Lentokonepuiston suhteen ei tällä hetkellä ole. Vitriinit toki tarvitsevat jatkuvaa ylläpito- ja huoltotyötä. Tähänastinen hanke on ollut mittava ja vaikeuskertoimeltaan niin koneiden hankinnan kuin rahoituksenkin osalta korkea”, avaa Jalovaara tehdyn työn määrää.

”Pidän pienenä ihmeenä, että hetken innostuksessa julkituotu idea toteutui loppujen lopuksi. Toisaalta meillä on ollut matkassamme uskomaton määrä hyvää onnea ja erinomaisia yhteistyökumppaneita Sitkeyttä on myös ollut aika paljon ja uusi käänne on yhä uudelleen avannut tien eteenpäin, joten kukapa tietää”, kommentoi Jalovaara mahdollisista Lentokonepuiston jatkosuunnitelmista.

Kauhavan Lentokonepuisto on ainutlaatuinen lentokonemuistomerkki koko Pohjois-Euroopassa. Vastaavaan kokoelman kerääminen jatkossa mihinkään voi olla jopa mahdotonta.

Kauhava onkin saanut kilta-aktiivien alullepanemasta Lentokonepuistosta merkittävän matkailukohteen, jolla lisäksi kunnioitetaan kaupungissa 85 vuoden aikana tehtyä merkittävää maanpuolustus- ja koulutustyötä.

 Lue myös Lentoposti.fi:n aiemmat uutiset Lentokonepuistosta: