Suomalaisten F/A-18 Hornet -hävittäjien operaatio 3. kesäkuuta 2024 - 29. heinäkuuta Romaniassa oli osa Naton Air Policing- ja Air Shielding -toimintaa, jossa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta vahvistetaan hävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden tehostetulla läsnäololla ja harjoitustoiminnalla Naton itäisissä jäsenmaissa.
Hävittäjäosaston vahvuus oli seitsemän Hornetia ja kerrallaan noin 90 henkilöä. Operaatio toteutettiin kolmessa rotaatiossa ja toimintaan osallistui kesän aikana yhteensä noin 250 henkilöä kaikista Ilmavoimien joukko-osastoista. Henkilöstön kierrättämisen tavoitteena oli kerätä mahdollisimman laajasti kokemusta toiminnasta Naton komentorakenteen johdossa.
"Yhteistyö liittolaismaiden kanssa oli sujuvaa ja jatkuva harjoittelu kehitti suorituskykyämme. Poikkeuksellista meille oli Romaniassa erityisesti kuumuus. Useana päivänä lämpötila ylitti jopa 40°C, mikä vaati henkilöstöllä sopeutumista ja uusien toimintatapojen kehittämistä esimerkiksi työn tauottamisen suhteen", kertoi Vanhatalo.
"Meillä oli käytössä Naton korkealaatuinen ja kattava tiedustelutieto lähialueen tapahtumista, joten pystyimme varautumaan erilaisiin skenaarioihin ja toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Toteutimme operaation suunnitellusti ilman rajoitteita", jatkoi majuri Vanhatalo. "Toiminta Romaniassa ei pääsääntöisesti poikennut kansallisesta toiminnasta Suomessa, mutta sodan läheisyys toi mukanaan kuitenkin myös poikkeavia lentotehtäviä. Tehtävä oli selkeä: suojata Naton ilmatilaa", korosti majuri Vanhatalo.
Romanian puolustusministeriö kertoi Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien osallistuneet heinäkuun lopulla operatiiviseen tehtävään, jossa venäläisiä Shahed-droneja lensi Romanian rajan läheisyydessä. Operatiivisista lennoista ei usein tiedoteta julkisuuteen (Lue uutisemme aiheesta: Romania: Suomi-Hornetit operatiivisella tehtävällä - rajan läheisyydessä lensi venäjän Shahed-droneja). Operaation aikana Ilmavoimien hävittäjäosasto lensi lähes joka päivä yhdessä liittolaisten kanssa osana Naton ilmapuolustuksen tehostettua läsnäoloa Romaniassa.
Ilmavoimien osalta operaation tavoitteet olivat edistää Nato-integraatiota, syventää Suomen ja Ison-Britannian ilmavoimien kahdenvälistä yhteistyötä sekä kehittää kykyä operoida liittolaismaan tukikohdasta. Tavoitteet saavutettiin ja saadut opit kerättiin talteen oman toiminnan kehittämiseksi.
Evaluoinnin läpäisy osoitti, että osasto kykenee toimimaan Naton taktiikoiden, tekniikoiden ja toimintatapojen mukaisesti (Lue uutisemme aiheesta: Suomen Hornet-osastolle valmiussertifikaatti - aloittaa Naton operatiiviset päivystystehtävät Romaniassa). Toisen tavoitteen saavuttamiseksi operaation aikana tehtiin erittäin tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä RAF:n kanssa. Suomalaiset ja brittiläiset hävittäjät harjoittelivat yhdessä lähes päivittäin ja yhteistyötä tehtiin myös vapaa-ajalla muun muassa urheilun ja saunomisen merkeissä. Kuuden Typhoon-hävittäjän ja noin 250 henkilön osasto oli saapunut Romaniaan jo huhtikuun alussa, joten brittien tuki oli suomalaisille erittäin arvokasta etenkin operaation alkuvaiheessa.
Seitsemän hävittäjän lisäksi osaston kalustoon kuului parikymmentä ajoneuvoa ja noin sata konttia. Logistiikan käytännön toteutus edellytti tiivistä yhteistyötä Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA:n (NATO Support and Procurement Agency) kanssa. "Nato-integraatio koostuu monesta eri osa-alueesta. Liittokunnan kyvyt tukea logistisesti ja esimerkiksi tiedustelun osalta nostavat meidän suorituskykyämme merkittävästi. Romaniasta kerätyt opit ovat Suomelle arvokkaita, sillä kaikkien Nato-maiden kyky toimia yhdessä on meille valtava voimavara. Päällimmäisenä operaatiosta jäi mieleen vahva luottamus Naton joukkoihin ja siihen kuinka vahvoja olemme yhdessä", kertoi majuri Vanhatalo. Monipuolista harjoitustoimintaa liittolaisten kanssa - Romaniassa lennettiin myös kotimaista lentokoulutusta
Ramstein Legacyssa lentävien yksiköiden keskeisenä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintaa ilmatorjunnan kanssa. Capu Midian ampuma-alueella harjoitukseen osallistui esimerkiksi romanialainen Patriot-ilmatorjuntayksikkö. Romaniassa harjoiteltiin erilaisten hävittäjätyyppien kesken ja ilmataisteluharjoittelun lisäksi harjoiteltiin myös yhteistoimintaa yhdysvaltalaisten ilmatulenjohtajien kanssa. Jatkuvan harjoitustoiminnan tavoitteena oli ylläpitää liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta, sekä kehittää eri Nato-maiden hävittäjä- ja ilmatorjuntayksiköiden yhteistoimintakykyä. Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä lennettyyn yhteistoimintakierrokseen osallistui suomalaisia ja espanjalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä, kreikkalaisia ja turkkilaisia F-16-hävittäjiä sekä britannialaisia Typhoon-hävittäjiä. Ilmatankkaustukea hävittäjille tarjosi kaksi tankkeria, espanjalainen A400M ja turkkilainen KC-135. Lisäksi harjoitukseen osallistui maassa ranskalainen MAMBA-ilmatorjuntayksikkö. Heinäkuun lopulla suomalaiselle hävittäjäosastolle tarjoutui tilaisuus harjoitella yhdysvaltalaisten B-52 Stratofortress -pommikoneiden saattamista yhdessä romanialaisten F-16-hävittäjien kanssa.
"Lensimme Romaniassa myös kansallista lentokoulutusta. Kotimaan ilmatilaan verrattuna harjoitusalueet olivat jonkin verran pienempiä, mutta ne olivat kuitenkin riittäviä ja toimivia. Kaikissa rotaatioissa oli mukana nuoria koulutettavia Hornet-ohjaajia ja pystyimme ajamaan heille lentokoulutusohjelman mukaisia lentoja suunnitelman mukaisesti", kertoi majuri Vanhatalo Lue uutisemme aiheesta: Ilmavoimat uudenlaisessa toimintaympäristössä Romaniassa – haastattelussa HN-osaston komentaja). "Ilmavoimien lentokoulutus tarjoaa jo nuorille hävittäjäohjaajille hyvät valmiudet toimia yhdessä liittolaisten kanssa kansainvälisessä ympäristössä", päätti majuri Vanhatalo.
Lue myös: Artikkeli: Ilmavoimat uudenlaisessa toimintaympäristössä Romaniassa – haastattelussa HN-osaston komentaja
|
|||
