(päivittynyt 18.05) Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA on kieltänyt maan lentoyhtiöiltä operaatiot Iranin ilmatilaan Hormuzinsalmen alueelle. Syynä on Iranin ilmatorjunnan suorittama Yhdysvaltain miehittämättömän Northrop Grumman RQ-4 Global Hawk-tiedustelukoneen alasampuminen 19. kesäkuuta. Ilmatorjunnan tunnistuksen epäonnistuessa olisi vaarana kohdata MH17-lennon kohtalo uudelleen.

Yhdysvallat kieltää maan lentoyhtiöiltä operoinnin Teheranin lentotiedotusalueelle Persianlahden ja Omaninlahden yllä. Kielto on voimassa toistaiseksi ja syynä ovat aktiiviset sotilastoimet sekä alueen poliittiset jännitteet. Kielletty alue ei ole siis koko Iranin laajuinen.

Ilmatorjunnalla on potentiaalinen riski erehtyä kohteesta alueella. Yhdysvaltain mukaan sen miehittämätön tiedustelukone lensi siviliilentokoneiden käyttämien reittien läheisyydessä.

Pelkona on vastaava kohtalo, jonka Malaysian Airlinesin lento MH17 koki Ukrainan yllä heinäkuussa 2014. Historia tuntee myös useita muita tapauksia, joissa matkustajakone on ammuttu alas vahingossa tai tahallaan (lue lisää jutun lopusta).

FAA:n antama kielto koskee kaikkia yhdysvaltalaisoperaattoreita. Perjantaina 21. kesäkuuta annettu kielto on voimassa toistaiseksi. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ei ole vielä antanut vastaavaa kieltoa. Euroopassa vastaavia asioita seuraa EASA:n European Aviation Crisis Coordination Cell (EACCC), joka välittää tietoa konfliktialueista. Suomessa vastuuviranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka varoittaa kotimaisia yhtiöitä kuten Finnairia mahdollisista lentoturvallisuutta vaarantavista alueista.

"EASA jakaa FAA:n julkistaman tiedon kuluvan päivän aikana kansallisille viranomaisille, jotka välittävät tiedot edelleen maidensa lentoyhtiöille. Traficom on jo ennen tätä varmistanut, että suomalaiset lentoyhtiöt ovat tietoisia kyseisestä FAA:n notam-tiedotteesta. EASA ei itse tässä vaiheessa aseta kieltoa alueelle", kommentoi Traficomin ilmailujohtaja Pekka Henttu Lentoposti.fi:lle.

Eurooppalaisyhtiöistä ainakin Lufthansa on ilmoittanut reitittävänsä lennot pois Hormuzinsalmen alueelta FAA:n asettaman kiellon mukaisesti. Lentoja Teheraniin saksalaisyhtiö jatkaa normaalisti.

Muista eurooppalaisyhtiöistä FAA:n kieltoa ovat ilmoittaneet noudattavansa ainakin British Airways ja KLM. Muista lentoyhtiöistä kieltoa noudattavat myös Malaysia Airlines, Qantas Airways ja Singapore Airlines

Iranin ilmatilan suurempi sulkeminen saattaisi aiheuttaa merkittävää haittaa lentoyhtiöille. Pakistanin ilmatila on edelleen rajoitetussa käytössä eikä Pakistanin yli ole mahdollista lentää Intian ilmatilaan. Tämä on haitannut merkittävästi mm. Finnairin lentoja, joka on muuttanut Delhin lentojen aikataulujaan ja joutunut kiertoreiteille usean eri Aasian kohteen osalta. Ylilentoreittejä Pakistanin poikki on avattu vaiheittain. Nykymuotoisena Pakistanin rajoitukset ovat voimassa 28. kesäkuuta saakka.

Pakistanin ilmatilan sulkemisesta johtuen Finnairin lennoilla Helsingin ja Singaporen ja Thaimaan välillä on toistaiseksi myöhästymisiä johtuen pidemmästä lentoreitistä tai mahdollisesta välilaskusta tankkausta varten. Lisäksi Helsinki-Delhi-Helsinki -lentojen aikatauluja on muutettu toukokuun, kesäkuun ja heinäkuun ajaksi myöhästymisten välttämiseksi.

Pakistanin ilmatilanrajoitukset toivat merkittävästi lisälentoja juuri Iranin ja Omanin ylle keväällä 2019. Nyt lentoyhtiöt ovat uusien ongelmien edessä mikäli kielto laajenee koskemaan koko Iranin ilmatilaa. Persianlahden ja Omaninlahden alueet ovat yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä lentoreiteistä.

Finnairin normaaleista reiteistä Iranin yli ja Omaninlahdellre kulkee ainakin reitti Dubaihin. Sinne ei kuitenkaan lennetä nyt voimassa olevalla kesäaikataulukaudella.

"Finnair tai sen partnerit eivät toistaiseksi lennä Persianlahden ja Omaninlahden vesistöalueen yli. Asialla ei ole vaikutusta lentojen aikatauluihin tällä hetkellä", kertoo Suvi Aaltonen Finnairin viestinnästä Lentoposti.fi:lle.

"Seuraamme tilannetta tällä alueella aktiivisesti läpi juhannuksen ja tiedotamme mahdollisista muista muutoksista tarvittaessa", päättää Aaltonen.

Matkustajakoneita sotatoimien uhrina

Malaysian Airlinesin lento MH17 Ukrainassa heinäkuussa 2014 ei ole ainoa kerta kun matkustajakone on joutunut sotatoimien uhriksi. Tässä tunnetuimpia tapauksia.

Huhtikuun 20. päivä vuonna 1978 Neuvostoliiton Suhoj Su-15 -hävittäjä tulitti maan ilmatilassa eksynyttä ja Suomen rajaa kohti lentänyttä Korean Air Linesin Boeing 707 -matkustajakonetta (HL7429) Venäjän Karjalassa kahdella R-60-ilmataisteluohjuksella.

Osumista vaurioitunut kone teki kuitenkin onnistuneen pakkolaskun Korpijärven jäälle. Kaksi ihmistä sai surmansa, 107 pelastui.

Neuvostoliittolainen Suhoj Su-15 -hävittäjä (NATO-koodi Flagon) pudotti lennolla KAL 007 olleen Korean Air Linesin Boeing 747 -matkustajakoneen (HL7443) R-8-ilmamaaliohjuksella vuonna 1983. Kaikkiaan 269 ihmistä kuoli Sahalinin saaren yllä sattuneessa tapauksessa.

Amerikkalainen ohjushävittäjä USS Vincennes puolestaan tuhosi Persianlahdella Standard-ilmatorjuntaohjuksella Iran Airin Airbus A300B2-300 -matkustajakoneen (EP-IBU) 3. heinäkuuta 1988. Sitä luultiin hyökkääväksi iranilaiseksi Grumman F-14 Tomcat -hävittäjäksi. 290 ihmistä menehtyi turmassa.

Viimeisin tapaus on vuoden 2001 lokakuulta, kun Ukraina ampui alas venäläisen Siberia Airlinesin Tupolev Tu-154 -matkustajakoneen (RA-85693) Mustanmeren yllä S-200-ohjuksella. Tapaus vaati 78 kuolonuhria.

Suomen historiasta muistetaan tapaus, jossa välirauhan aikana neuvostoliittolaiset Iljushin  DB-3 -pommikoneet ampuivat Suomenlahden yllä alas Aeron Junkers Ju-52 -matkustajakoneen (Kaleva, OH-ALL) kesäkuussa 1940.

Päivitys kello 15.02: Lisätty EASA:n toimet ja Traficomin ilmailujohtaja Pekka Hentun antama kommentti.

Päivitys 15.55: Lisätty Finnairin antama kommentti.

Päivitys 18.05: lisätty tapaukset, jossa sotilastoimia on kohdistettu matkustajakoneisiin.

Lue myös: