Yhdysvaltain merivoimien erikoisesti muotoiltu häivehävittäjä USS Zumwalt otettiin palvelukseen 15. lokakuuta Baltimoressa. Stealth-muotoillussa aluksessa on aiempia hävittäjäluokkia suurempi lentokansi. Sille voi omien MH-60R SeaHawk -helikopterien ohella väliaikaisesti tukeutua MV-22 Osprey tiltrotor -koneita ja jopa F-35B Lightning II STOVL -hävittäjiä.

Uusi alusluokka on esimerkki asejärjestelmästä, jonka kustannukset karkasivat käsistä. Alunperin niitä piti rakentaa 32 kappaletta, nyt niitä tehdään vain kolme. Siten yhden aluksen hinnaksi muodostuukin käsittämättömät yli neljä miljardia dollaria. US Navy hankkiikin vastaisuudessa lisää perinteisempiä Arleigh Burke -luokan hävittäjiä.

Zumwalt on suunniteltu ajatellen mahdollisimman pientä tutkaheijastusta. Keula on taaksepäin viisto ja kaikki rakenteet kapenevat ylöspäin mentäessä. Myös keulakannen tykkitorneissa on häivemuotoilu. Tutkien tasoantennit sijaitsevat kansirakenteessa.

Aluksessa on käytetty paljon tutkaheijastusta pienentäviä komposiittimateriaaleja. Joidenkin arvioiden mukaan uuden hävittäjän tutkaheijastus vastaisikin lähinnä pientä kalastusalusta.

Laiva on 180 metriä pitkä ja sen uppouma on 14 700 tonnia. Miehistöä aluksessa on 140 henkeä.

Zumwaltin päätehtävänä on tulituki maakohteisiin tykeillä ja risteilyohjuksilla. Silti se luonnollisesti kykenee myös ilmapuolustukseen ja toimintaan toisia aluksia sekä vedenalaisia kohteita vastaan.

Ohjukset on sijoitettu aluksen reunoille VLS-siiloihin (Vertical Launch System). Niitä on kaikkiaan 80 kappaletta. Pääase ilmamaaleja vastaan on RIM-162 ESSM -ohjus (Evolved Sea Sparrow Missile). Jokaiseen VLS-siiloon voidaan sijoittaa neljä sellaista.

Lisäksi siiloissa on aina maakohteita vastaan käytettäviä Tomahawk-risteilyohjuksia ja ASROC-sukellusveneentorjuntaohjuksia (Anti-Submarine ROCket).

Zumwalt-luokan hävittäjille tulee kaksi 155 mm tykkiä, joiden kantama rakettiavusteisella LRLAP-kranaatilla (Long Range Land Attack Projectile) on jopa 150 kilometriä. Aseet on tarkoitettu antamaan tulitukea maakohteisiin. Lähitorjuntaa varten Zumwalteille tulee kaksi 30 mm Bushmaster -tykkiä.

Alus on merkittävästi suurempi kuin aiemmat US Navyn hävittäjäluokat. Siten Zumwaltin peräosassa on laajempi lentokansi ja siihen liittyvä hangaari omia Sikorsky MH-60 SeaHawk -sukellusveneentorjuntakoptereita varten. Myös miehittämättömät UAV-ilma-alukset (Unmanned Aerial Vehicle) voivat tukeutua alukselle, mutta US Navy ei ole kertonut tarkemmin mistä tyypeistä on kyse.

Navyn mukaan kannella olisi tarpeeksi tilaa jopa pystysuoraan nousuun ja laskuun kykeneville Lockheed Martin F-35B Lightning II STOVL -hävittäjälle (Short Take-Off, Vertical Landing). Tämä tarkoittanee lentokannen vahvistamista F-35:n moottorin alaspäin suuntautuvan kuuman suihkuvirtauksen kestäväksi.

Myös helikopterin ja lentokoneen ominaisuudet yhdistävä Bell Boeing MV-22 Osprey -tiltrotor voi operoida alukselta (kuvassa vasemmalla Rissalan lentonäytöksessä viime kesänä).

Zumwaltia liikuttaa merellä sähköinen voimalinja, jossa kaksi Rolls Royce MT30-suihkuturbiinia pyörittää generaattoreita. Alus etenee sähkömoottorien voimalla. Järjestelmät tuottavat 78 MW tehon, jossa on varauduttu myös tulevaisuuden asejärjestelmiin kuten sähköisiin raidetykkeihin ja lasereihin. T.T.