Boeing ja sen sotilasteknologian ratkaisuiden kehittäjä Boeing Phantom Works saivat merkittävää menestystä, kun presidentti Donald Trump ja puolustusministeri Peter Hegseth julkistivat 21. maaliskuuta 2025 yhtiön voittaneen kilpailun kuudennen sukupolven ilmaherruushävittäjän suunnittelusta ja valmistuksesta.
"Se on upea numero", totesi Trump, joka on Yhdysvaltain 47. presidentti. Numerovalinnan takana oli kenraalikunta, joka halusi osoittaa kunnioitusta presidentille. "Mikään hävittäjä ei ole ominaisuuksiltaan lähellä sitä nopeuden, liikehtimiskyvyn ja hyötykuorman kantamisen osalta. Tämä on ollut työn alla pitkään. Amerikan viholliset eivät koskaan havaitse sen tuloa", jatkoi Trump. Trumpin mukaan uutta F-47 -hävittäjää voitaisiin myydä myös liittolaisille, mutta hieman vähemmän viritettynä versiona eli noin 10 prosenttia heikompana kuin amerikkalaisversio. Syyksi Trump sanoi sen, että nykyiset liittolaiset eivät välttämättä joskus tulevaisuudessa ole enää liittolaisia. Julkistuksen yhteydessä USAF:n esikuntapäällikkö kenraali David W. Allvin kertoi NGAD-hävittäjän toimivan yhdessä miehittämättömien ilma-alusten kanssa tehokkaammin ja tappavammin kuin mikään muu asejärjestelmä.
Viimeisen viiden vuoden ajan USAF ja DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) ovat suorittaneet X-plane -koekoneillaan satojen lentotuntien verran koelentoja luodessaan perustaa uudelle F-47 -hävittäjälle. Uusi hävittäjä saa kehittyneemmät häiveominaisuudet, entistä pidemman toiminta-ajan, kehittyneen selviytymiskykyn, uudenlaisia autononomisia järjestelmiä ja uudelleen määritellyn operatiivisen konseptin. Lisäksi sen iskukyvyn kerrotaan olevan merkittävästi aimpia ratkaisuita kehittyneempi. Boeing sai Yhdysvalloilta yli 20 miljardin dollarin arvoisen tilauksen EMD-hankeesta (Engineering Manufacturing and Design) kuudennen sukupolven NGAD-hävittäjän toteuttamisesta. Samainen konetyyppi tulee toimimaan suurten miehittämättömien ilma-alusten kanssa ja niiden operaattorina eli ns. CCA-koneena (Collaborative Combat Aircraft). Uuden hävittäjät siivellä lentäisivät esimerkiksi Anduril Industriesin YFQ-44A Fury ja General Atomicsin YFQ-42A Gambit. Boeingin saama sopimus kattaa EMD-kehitysvaiheen, jossa varmistetaan teknologian ja sen integroinnin toimivuus kaikilla F-47 -hävittäjän osa-alueilla. Ensivaiheen hankkeessa valmistetaan pieni määrä koelentokoneita sekä tarjotaan mahdollisuus kilpailukykyiseen hintaan tilattavaan ensimmäisen hävittäjäerään ns. LRIP-tuotannossa (low-rate initial production). Boeing on jo lähes kahden vuoden ajan rakentanut uutta tuotantolaitosta St. Louisiin tulevan hankkeen tarpeisiin. Uuden hävittäjän tuleva moottorityyppi saattaa olla toinen parivaljakosta GE Aerospace XA102 ja Pratt & Whitney XA103. Valinta tehdään myöhemmin NGAP-ohjelmassa (Next Generation Adaptive Propulsion).
Mahdolliset lisätilaukset F-47 -ohjelman LRIP:n osalta päätetään tulevien vuosien aikana, kun hävittäjähanke etenee operatiivista käyttöönottoa. Arvioiden mukaan USAF voisi tilata jopa 250 F-47 -hävittäjää. Uuden F-47 -hävittäjän käyttöönottoa odotetaan nopeaksi ainakin presidentti Trumpin lausunnon perusteella. Trump nimittäin lupasi koneen rakentuvan ja nousevan ilmaan vielä nykyisen hallinnon aikana eli tammikuuhun 2029 mennessä.
Boeingin viimeisin markkinoille tuotu hävittäjäkonetyyppi on F/A-18E/F Super Hornet sekä sen elektronisen sodankäynnin versio EA-18G Growler.
Boeing on kehittänyt laajasti myös MUM-T -hanketta (Manned Unmanned Teaming), jossa Super Hornetissa on ohjattu useampaa dronea jo vuonna 2022. Boeingin miehittämättömien järjestelmien kehityshankkeeseen liittyy myös Australiassa kehitettävä ATS-järjestelmä (Airpower Teaming System), joka julkistettiin aiemmin nimellä Loyal Wingman.
Hanke oli käynnissä vuosina 1992-1999 ja kone lensi ensimmäisen kerran syksyllä 1996. Kaikkiaan koekone lensi 38 kertaa. Bird of Prey -hanke julkistettiin vuonna 2002, kun siinä käytetyistä ratkaisuista oli tullut uusi standardi ja Boeing käytti niitä X-32 JSF -koneessa. Se puolestaan hävisi kisan viidennen sukupolven hävittäjästä Lockheed Martinille ja sen nykyiselle F-35 -hävittäjälle. Bird of Preyn lisäksi McDonnell Douglas lennätti vuonna 1997 31 kertaa miehittämätöntä X-36 -koelentokonetta, jolla oli vastaavat muodot.
Bird of Prey muistuttaa siipien ja nokan muotoilun osalta nyt esiteltyä F-47 -hävittäjätyyppiä. F-47 on myös ensimmäinen Boeingin kokonaan alusta saakka kehittämä moderni hävittäjä. Aiemmat F/A-18, F/A-18 Super Hornet, F-15 ja F-15EX II ovat olleet enemmän tai vähemmän McDonnell Douglasin ajan peruja. Vuonna 1967 perustettu McDonnell Douglas yhdistettiin Boeingiin vuonna 1997.
Kohonneiden kustannuksien seurauksena F-22 Raptoreita rakennettiin kahdeksan koelentokonetta mukaan lukien vuosina 1996 - 2011 ainoastaan 195 kappaletta. Yhden koneen hinta nousi lopulta noin 350 miljoonaan dollariin. Ainoa F-22 -käyttäjä eli Yhdysvaltain ilmavoimat saavutti operatiivisen kyvyn Raptoreille vuonna 2008. Raptoreita on menetetty erilaisissa turmissa aiemmin ainakin vuosina 2004, 2009, 2010, 2012 ja 2020. USAF:n odotetaan lentävän Raptoreilla 2030-luvulle tai mahdollisesti jopa 2040-luvulle saakka. MH
|
|||