Ilmavoimat, Patria ja BAE Systems juhlistavat Hawk-suihkuharjoituskoneiden Suomessa käytön 35 vuoden merkkipaalua. Suomessa on käytetty Hawkeja jo vuodesta 1980. Niillä koulutetaan lentäjiä ja konetyyppiä käyttää myös Midnight Hawks -taitolento-osasto.

Aina käyttöönotostaan lähtien Hawk-suihkuharjoituskoneilla on ollut keskeinen rooli suomalaisten sotilaslentäjien koulutusjärjestelmässä.

Modernisoitu ja lisähankinnoilla vahvistettu Hawk-kalusto lentää Ilmavoimissa 2030-luvun puoliväliin asti, jolloin siitä tulee puolustushaaran historian pisimpään palvellut konetyyppi. Tuolloin käyttöönotosta tulee kuluneeksi yli 50 vuotta.

BAE Systems ja Patria ovat tukeneet Hawk-toimintaa koko niiden elinkaaren Suomessa. Tästä eteenpäinkin molemmat yritykset jatkavat työtään Hawkien toiminnan ja Suomen lentokoulutuksen turvaamiseksi.

Yhteistyö on tuottanut useita Suomen Hawkien kustannustehokkuuteen ja elinkaareen liittyviä parannuksia viime vuosina. Patrian maailmanluokan tukitoiminta on auttanut asiakasta pienentämään kustannuksia ennakoimalla ja estämällä koneiden väsymiseen liittyviä haasteita ja yhteistyössä Ilmavoimien kanssa on jatkuvalla modifiointi- ja muutostöillä koneiden elinikää saatu pidennettyä aina 2030-luvulle saakka.

“Olemme ylpeitä todistaessamme 35 vuotta menestyksekästä yhteistyötä Suomen Ilmavoimien ja Patrian kanssa maailman johtavan Hawk-koneen parissa", sanoi BAE Systems Military Air and Informationin toimitusjohtaja Chris Boardman.

"Hawk-teknologia on mahdollistanut saumattoman siirtymisen peruskoulutuksesta etulinjan sotilaslentäjiksi ympäri maailmaa ja olemme ylpeitä siitä, että Suomi jatkaa lentäjien parhaimmiston kouluttamista Hawkeilla."

“Patrian yhteistyössä tekemät päivitykset ovat varmistaneet Hawk-kaluston elinkaaren pidentämisen ja siten jatkon Suomen Ilmavoimien koululentokoneena. Tänään, tämän merkkipaalun äärellä, odotamme innolla yhteistyön jatkoa Suomen Ilmavoimien ja Patrian kanssa vielä monien vuosien ajan", hehkutti Boardman.

"Tehtävämme on antaa asiakkaillemme mahdollisuus keskittyä ydintoimintoihinsa samalla kun me huolehdimme heidän lentokalustonsa parhaimman mahdollisen toimintavalmiuden ja tehtäväkelpoisuuden ylläpidosta. Patrian rakenneanalyysi- ja rakennekorjausosaamista on onnistuneesti käytetty hyväksi Suomen ilmavoimien Hawk Mk51 -kaluston eliniän pidentämishankkeessa", totesi Patrian yrityssuunnittelujohtaja Jukka Holkeri.

“Huolto, korjaus ja modifikaatiot ovat on Patrian ydinosaamisaluetta. Patrian ilmailutekninen osaaminen kattaa laajan palveluvalikoiman vaurio- ja korjausanalyysistä ennaltaehkäisevien modifikaatioiden ja rakenteiden kunnonvalvontaohjelmien suunnitteluun.”

Hawkit Suomessa

Päätös Hawkien hankkimisesta Ilmavoimien ikääntyvän ranskalaisen Fouga CM.170 Magister -suihkuharjoituskonekaluston seuraajaksi tehtiin vuonna 1977. Ilmavoimat etsi tuolloin  modernia konetyyppiä, joka toimisi suomalaisten sotilaslentäjien lentokoulutusjärjestelmässä jatko- ja taktisen koulutuksen työkaluna.

Uuden suihkuharjoituskoneen roolina oli toimia ohjaajaoppilaan ensikosketuksena suihkukonekalustoon mäntämoottorisella Valmet L70 Vinka -alkeiskoulukoneella tapahtuneen lentämisen perusteiden opiskelun jälkeen. Sen tuli voida myös valmentaa ohjaaja siirtymään turvallisesti ja tehokkaasti edelleen erittäin suorituskykyisen suihkuhävittäjäkonekaluston ohjaimiin.

Evaluointityön tuloksena ilmavoimien valinta kohdistui kolme vuotta aiemmin ensilentonsa tehneeseen brittiläisvalmisteiseen Hawker Siddeley (British Aerospace, nykyään BAE Systems) Hawkiin. Suomi oli myöhemmin menestyksekkääksi vientituotteeksi muodostuneen konetyypin ensimmäinen ulkomainen asiakas.

Ilmavoimien alkuperäinen Hawk-hankinta käsitti viisikymmentä Mk51 -tyypin konetta. Neljä niistä rakennettiin Britanniassa ja loput koottiin kotimaassa Valmetin Kuoreveden (nykyisin Jämsän) Hallin tehtailla.

Ensimmäinen Hawk tunnuksella HW-302 siirtolennettiin Ison-Britannian Dunsfoldista Satakunnan lennoston Porin tukikohtaan, johon se laskeutui tiistaina 16.12.1980.

Vuonna 1993 Ilmavoimat tilasi seitsemän Hawk Mk51A -koneen lisäerän. Vanhemmat paljon lennetyt Hawkit läpikävivät mittavan rakenteiden vahvistuksen Patrian toimesta Suomessa 1990-luvun lopussa.

Vuonna 2007 Suomeen hankittiin Sveitsistä 18 vähän lennettyä puna-valkoista Hawk Mk66 -konetta. Varastoituina olleet koneet otettiin käyttöön onnistuneiden Patrian suorittamien modifiointi- ja muutostöiden jälkeen 2011 - 2013.

Hawkien viimeisin laaja modernisointityö alkoi vuonna 2007, jolloin vähemmän lentäneiden koneyksilöiden perinteisillä analogisilla mittareilla varustettuja ohjaamojärjestelmiä nykyaikaistettiin muun muassa moderneilla näyttölaitteilla, tehtäväntallenninlaitteistoilla ja HUD-heijastusnäytöillä (Head Up Display). 

Vuodesta 2019 alkaen ilmavoimilla on palveluskäytössä yhteensä 31 ohjaamomodernisoinnin läpikäynyttä Hawkia. Niistä kahdeksan edustaa Mk51-, seitsemän Mk51 A ja kuusitoista Mk66 -mallia.

Hawk on osoittautunut Ilmavoimien käytössä luotettavaksi ja suorituskykyiseksi konetyypiksi. Sillä ovat saaneet 1980-luvulta lähtien lentokoulutusta lähes kaikki puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ohjaajat hävittäjälentäjistä kuljetuskone- ja helikopterilentäjiin.  

Suomessa käytön aikana on tuhoutunut 12 Hawk-konetta 11 onnettomuudessa (tuoreimmassa tapauksessa kaksi Hawk Mk66 -konetta törmäsi ja molemmat tuhoutuivat). Viisi lentäjää menehtyi vuosina 1981-2013 sattuneissa turmissa.

Hawk on maailman käytetyin suihkuharjoituskone. Nykyisin toiminnassa noin 1000 konetta18 eri maassa. Esimerkiksi Yhdysvaltain merivoimat käyttää koneen lentotukialusversiota koulutuksessa.

Hawkit muuttivat Tikkakoskelle

Ilmavoimien Hawkit on tällä hetkellä sijoitettu Tikkakoskelle Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:een, jossa konetyypillä koulutetaan puolustusvoimien ohjaajia sekä toteutetaan ilmavoimien operatiiviseen toimintaan liittyviä tehtäviä.

Hävittäjälentolaivue 41:n alaisuudessa opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaajaopintosuunnan oppilaat tutustuvat Hawkiin opintojensa toisena vuonna alkavassa HW 1 -ohjelmassa. HW 1:ssa Hawkilla lennetään tyyppi- suunnistus-, mittari, taito-, osasto- ja yölentokoulutusta.

HW 1:tä seuraavassa, HW 2 -koulutusohjelmaan kuuluvassa taktisessa lentokoulutuksessa Ilmavoimissa hävittäjäohjaajiksi koulutettavat oppilaat perehdytetään muun muassa ilmataistelun ja ilmasta maahan -toiminnan perusteisiin ennen siirtymistä vaativampaan Hornet-monitoimihävittäjäkalustoon.

Koulutuskäytön lisäksi Hawkeja käytetään Ilmavoimissa myös muihin tehtäviin. Siipien alle ripustetuilla ilmanäytteenottosäiliöillä varustettuna kone voi suorittaa saaste- ja säteilyvalvontaa.

Vuonna 2010 tämä kyky oli laajan julkisen huomion kohteena, kun ilmavoimien Hawkien keräämiä ilmanäytteitä käytettiin Islannin tulivuorenpurkauksen ilmakehään levittämän tuhkan pitoisuuksien tutkimiseen.

Hawkeilla on myös rajattu kyky torjua suotuisissa olosuhteissa ilmamaaleja tykillä tai infrapunaohjuksilla. Lisäksi Ilmavoimien virallinen taitolento-osasto Midnight Hawks lentää Hawkeilla lentonäytöksissä ja yleisötapahtumissa

Aiemmin Hawkeja on käytetty Ilmavoimissa myös ilmasta maahan -valokuvaukseen ulkoiseen ripustinsäiliöön asennetulla kameralla varustettuna.

 Lue myös: