Finavia kehittää Helsinki-Vantaasta matkakeskusta, johon olisi sujuvat yhteydet Suomesta ja Virosta. Kyseinen ns. multimodaali matkakeskus yhdistäisi eri liityntäliikennemuodot sujuviksi matkaketjuiksi. Nyt hankkeelle haetaan jälleen EU:n CEF (Connecting Europe Facility) -rahoitustukea.

Verkkojen Eurooppa CEF Transport -ohjelmasta investoidaan vuosina 2014‒2020 Euroopan liikenneinfrastruktuurin parantamiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen.

Vuonna 2013 Helsinki-Vantaalla ylitettiin ensimmäisen kerran 15 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja. Vuonna 2015 matkustajia oli jo yli 16 miljoonaa ja 2016 jo 17,2 miljoonaa. Kasvu jatkuu edelleen ja kuluvan vuoden aikana odotetaan ylitettävän jo 18 miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Vuoteen 2020 mennessä ylittyy jo 20 miljoonaan matkustajan raja.

Pidemmän vuoteen 2035 saakka menevän ennusteen mukaan Helsinki-Vantaalla olisi jo huimat 35 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.

 Kovan kasvun seurauksena lentoaseman maapuolen kulkuyhteyksien ruuhkautuminen pahenee. Finavia onkin käynnistänyt hankkeen ns. keskiterminaalin uudistamiseksi. Rakennettavan uudisosan on määrä olla valmistua 2020-luvun alkupuolella. Uudisosaan rakennetaan tilat lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten.

Matkaketjujen toimivuuteen liittyvässä hankkeessa toteutetaan lentoaseman yhteyteen matkakeskus, jossa lentoliikenne, raideliikenne, bussiliikenne ja taksiliikenne kohtaavat yhdessä tilassa sekä mahdollistetaan bussiliikenteen saavuttaminen katetussa tilassa.

Kehäradalta matkakeskukseen toteutetaan uusi kulkuyhteys, joka lyhentää kulkumatkaa terminaalista noin 150 metriä.  Lisäksi pysäköintijärjestelyjä kehitetään toteutettavalla automatisoidulla bussiyhteydellä lentoasemalle. Järjestelyjä selkeytetään myös saattoliikenteen osalta.

Multimodaalin matkakeskuksen on määrä yhdistää pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kuten Kehärata, bussit ja taksit, liityntäliikennemuodot kuten MaaS, erilaiset kimppakyytiratkaisut sekä yhteiskäyttöautot, kotimaisen ja kansainvälisen pitkämatkaisen liikenteen kuten lentoliikenne, junaliikenne ja lauttaliikenne Tallinnasta sujuviksi matkaketjuiksi.

Projektin avulla varmistetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuus koko Suomesta sekä Tallinnasta ja Pietarista. Projektissa varaudutaan myös kulkuyhteyteen mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavalle lentoradalle, joka olisi kaksiraiteinen sähköistetty kaukoliikennerata. Se yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteeseen.

 Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus vuosille 2019–2020 on 40 miljoonaa euroa. Tukea hankkeelle haetaan kahdeksan miljoonaa euroa, jo on 20 prosenttia kustannuksista.   Finavian osuus kustannuksista on 32 miljoonaa euroa. Siitä 22 miljoonaa euroa on lainarahoitusta Euroopan Investointipankilta EIB:ltä.  Hankkeen suunnitteluvaihe on saanut aiemmin tukea CEF2015-haussa 2,24 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on poistaa pullonkaula lentoliikenteen ja muiden kulkutapojen väliltä, sujuvoittaa yhteyksiä Helsinkiin ja mahdollistaa lentoliikenteen kasvu jatkossakin. Kehittämällä kestäviä kulkutapoja ja niiden järjestelyjä solmukohdassa hillitään henkilöautoilun kasvua lentoasemalle ja parannetaan liikenneturvallisuutta.

CEF-tuesta päätetään komission alustavan aikatauluilmoituksen mukaan vuoden 2018 toukokuussa. Ennen komission päätöstä suoritetaan mm. hankkeiden kelpoisuustarkastus, hankkeiden ulkoinen ja sisäinen arviointi sekä CEF-rahoituskomitean konsultointi.

Verkkojen Eurooppa CEF Transport -ohjelmasta investoidaan vuosina 2014‒2020 Euroopan liikenneinfrastruktuurin parantamiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen.

Vuoden 2017 on monivuotisessa ohjelmassa hankkeille varattu tukea miljardin euron verran. Suomen valtio hakee CEF-tukea monivuotisessa haussa 4,11 miljoonaa euroa ja Suomesta monivuotista CEF-tukea hakevat myös muut toimijat kaikkiaan 21,32 miljoonan euron verran..

 Lue myös: