Suomen ilmatilan lennovarmistuspalvelut annetaan nykyisin uudesta Helsinki-Vantaan lennonjohtokeskuksesta. Vuoden alussa sinne siirtyi myös osa Suomen aluelennonjohdosta. Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Vuosittaiset säästöt ovat noin parin miljoonan euron luokkaa.

Uusi ATCC Finland -lennonjohtokeskus (Air Traffic Control Center) vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta mukaanlukien lentoliikenteen säätely, ilmatilanhallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta.

Helsinki-Vantaan ATCC tarjoaa lähi- lähestysmis- ja aluelennonjohtopalvelua sekä lennonneuvontaa vuodessa noin 250 000 lennolle. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus FPC, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjiä lennonvalmisteluissa.

Lähestymislennonjohto siirtyi väistötiloistaan uuteen lennonjohtokeskukseen 12. joulukuuta. Aluelennonjohto puolestaan aloitti uusissa Helsinki-Vantaan tiloissa suunnitellusti 8. tammikuuta.

Aluelennonjohdon kolmentoista sektorin palvelua annetaan normaalisti useamman sektorin ryhmissä. Eri sektoreiden palvelua annetaan vaihtoehtoisesti joko Helsinki-Vantaan tai Tampereen aluelennonjohdosta. Lopullisesti Tampereen yksikön tulevaisuus ratkeaa vuonna 2018.

 ”Vuoden alusta vanhat kolme isoa yksikköä muutettiin yhdeksi noin 180 työntekijää kattavaksi yksiköksi, jonka nimi on Helsinki-Vantaan lennonjohtokeskus”, kertoi ATCC:n päällikkö Karri Hannula.

”Vuoden 2015 loppuun mennessä noin 20 henkilöä Tampereen aluelennonjohdosta on siirtynyt työskentelemään uudesta ATCC:sta käsin. Aluelennonjohtopalvelua tuotetaan uudesta yksiköstä käsin arkisin kello 06.00-22.00 ja sunnuntaisin kello 12.00-22.00”, jatkaa Hannula.

”Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee uusien väistötilojen ansiosta”, sanoi Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.

”Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista ja olemme tyytyväisiä pitkän uudistusprojektin saamisesta päätökseen”.

Muutosten jälkeen Suomen mahdollisuudet menestyä lennonvarmistuksen osalta kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle.

Koko Euroopan ilmatilan hallinta on rakenteidensa vuoksi erittäin kallista. Arvioiden mukaan Euroopan ilmatilan tehottomuus aiheuttaa vuosittain noin 5 miljardin ylimääräiset kustannukset. Euroopan ilmatilassa lentää päivittäin noin 33 000 lentoa.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5 – 2 miljoonan euron säästöt”, jatkoi Luojus.

Lentoposti.fi esitteli uuden lennonjohtokeskuksen tilat joulukuussa 2014 juuri ennen niiden käyttöönottoa.

Artikkeli: Helsinki-Vantaan uusi lennonjohtokeskus aloittaa toimintansa