Rosetta-luotaimen Philae-laskeutuja on edelleen komeetan pinnalla, mutta väärässä paikassa ja hankalassa asennossa. Siihen on kuitenkin saatu yhteys. Philaen lähettämien kuvien mukaan se on teräväsärmäisten lohkareiden seassa yksi laskeutumisteline irti pinnasta. Kymmenen vuotta sitten laukaistun Rosettan mukana on suomalaista tekniikkaa. Patria on rakentanut luotaimen runkorakenteen ja tehonjakoyksiköt. Ilmatieteen laitos osallistui kuuden mittalaitteen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Keskiviikkona 12. marraskuuta alkuillasta Suomen aikaa 67P / Tshurjumovin‒Gerasimenkon komeetalle laskeutuneen Philaen kiinnittäytymismekanismi ei toiminut suunnitellusti. Pienen painovoiman takia alus pitää ankkuroida komeettaan.

Tähän tarkoitetut harppuunat eivät kuitenkaan lauenneet suunnitellusti ja Philae teki kaksi suurta, hidasta ja jopa kilometrin korkeuteen yltänyttä pomppua. Telemetriatietojen mukaan aluksen kolme kosketusta komeetan pintaan tapahtuivat kello 15.34, 17.25 ja lopullisesti 17.32 UTC-aikaa.

Philae päätyi pomppujen jälkeen aivan muualle kuin aiotulle laskeutumisalueelle. Euroopan avaruusjärjestö ESA yrittää nyt paikallistaa sitä mm. Rosettan kameroiden avulla. Summittainen alue on jo tiedossa.

Laskeutuja on pystynyt lähettämään kuvia ympäristöstään (otsikkokuva, klikkaa suuremmaksi). Paikka vaikuttaa kovasti erilaiselta kuin aluperin aiottu tasainen laskeutumisalue (kuva 40 metrin korkeudesta oikealla).

"Tilanne on hieman riskialtis, koska painovoima pyrstötähdellä on äärimmäisen heikko: 100 kilon laskeutuja painaa siellä vain muutamia grammoja. Philaen oma liikehdintä tai esimerkiksi komeetasta purkautuva kaasusuihku voisi saada sen siirtymään tai pahimmassa tapauksessa työntää sen ajelehtimaan avaruuteen", kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen.

Ensimmäisenä komeetan pinnalle osuivat kahdessa laskutelineessä alimmaisena olevat Ilmatieteen laitoksen valmistamat Permittivity Probe -laitteet (PP), jotka mittaavat komeetan vesipitoisuutta. Philae onkin aloittanut tieteellisten mittausten tekemisen, ja suurin osa sen mittalaitteista voi tehdä työnsä suunnitelmien mukaan heikosta kiinnityksestä huolimatta.

"Tämänhetkisten tietojen mukaan Ilmatieteen laitoksen kehittämä mittalaite on toiminut hyvin ja se on kalibroitunut pienistä häiriöistä huolimatta. Mittaukset tulevat onnistumaan hyvin", arvioi PP:n "isä" Walter Schmidt, Ilmatieteen laitoksesta.

Ilmatieteen laitoksen rakentama Philaen massamuistiyksikkö on myös toiminut odotusten mukaisesti. Se käsittelee kaiken kerätyn datan lähetettäväksi Rosetta-emoalukseen ja sitä kautta Maahan.

Ongelmia aiheuttaa etenkin se, että lohkareiden seassa oleva Philae on varjossa, joten sen aurinkokennojen sähköntuottokyky on huomattavasti vähentynyt. Alus kuitenkin toimii muuten suunnitellusti. Sen akustossa pitäisi kuitenkin olla virtaa ensimmäiseksi 64 tunniksi, mikä riittänee tärkeimpien tieteellisten kokeiden tekemiseen.

Nyt lennonjohdossa pohditaan, pitäisikö laskeutujaa yrittää ankkuroida uudelleen harppuunoilla komeettaperään. Vaihtoehtona olisi ponkauttaa se joustavien laskutelineiden avulla uudelleen ylös ja toivoa että Philae tulisi uudelleen alas mutta tasaisempaan paikkaan.

Turvallisin vaihtoehto lienee kuitenkin pysyminen nykyisessä sijainnissa.

Rosetta ja Philae laukaistiin matkaan 2. maaliskuuta 2004 Kouruousta Ranskan Guyanasta. 67P / Tshurjumovin‒Gerasimenkon komeetan kiertoradalle se asettui 6. elokuuta 2014. Emoalus kiertää edelleen komeettaa parinkymmenen kilometrin etäisyydellä. +TT+

Lue myös: