Toukokuun alussa Vaasasta pohjoismaiselle kiertueelle startannut Euroopan avaruusjärjestö ESA:n komeettaluotainta esittelevä Rosetta-rekka on parhaillaan Narinkkatorilla. Siellä voi nähdä komeetan ytimen kokkausta vielä tiistaina ennen matkan jatkumista kohti Lahtea.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Rosetta-luotain ja sen pienempi Philae-laskeutuja ovat taittaneet matkaa halki avaruuden nyt jo yli 10 vuotta. Yhdistelmä on lähestymässä määränpäätänsä, joka on komeetta 67P / Churyumov-Gerasimenko.

Pieni Philae yrittää laskeutua komeetalle tekemään tieteellisiä kokeita. Tavoitteena on mm. selvittää, miten kova pinta on. Koska tätä ei tiedetä ja komeetalla ei ole juurikaan painovoimaa, laskeutuja pitää saada pysymään sen kyydissä muilla keinoin.

Philae (Rosetta-rekassa näytteillä oleva pienoismalli kuvassa alla) ampuu harppuunamaisen ankkurointipisteen komeetan pintaan. Toisena keinona ovat sen laskeutumistelineistä alla olevaan materiaaliin porautuvat ruuvit.

Viimeisenä varmistuksena on pieni rakettimoottori, joka toivottavasti painaa laskeutujaa pintaa vasten niin kauan, että tieteelliset kokeet on saatu suoritettua.

Rosettan ja Philaen matkaa esittelevän rekassa on avaruusalusten 1/4-mittakaavaiset pienoismallit, mutta näyttely tarjoaa myös muuta ihmeteltävää.

Vierailijat pääsevät halutessaan istumaan komeetan pintaa mallintavalla alustalla (kuva vasemmalla). Samaten pääsee näkemään, kuinka ytimen materiaalia kokkaillaan varsin tavallisista ainesosista.

Komeetat koostuvat vedestä, hiekasta, hiilestä, hiilidioksidijäästä ja pienistä määristä orgaanista materiaalia (rekassa sitä simuloitiin Tabascolla), alkoholia ja ammoniakkia. Rekassa kokataan näistä aineksista mustaa höyryävän kylmää loskaa, jollaisesta komeettojenkin arvioidaan rakentuvan (otsikkokuvassa).

Rekka on Helsingissä Narinkkatorilla vielä tiistaina 20. toukokuuta. Maanantaina rekassa vieraili myös ESA:n Mark McCoughrean, tiedeohjelman ylin tiedotusvastaava ja Rosetta-lennon johtava tutkija.

Rosetta on ESA:n kunnianhimoisin hankke. Sen tarkoituksena on paitsi laskeutua ensimmäisen kerran pyrstötähden pinnalle, niin myös lentää sen mukana lähelle aurinkoa. Silloin voidaan seurata miten komeetat muuttuvat kuolleista likaisista lumipalloista kaasua syökseviksi pyrstötähdiksi.

Rosetta laukaistiin pitkälle matkalleen Ranskan Guyanasta 2. maaliskuuta 2004 Airbus Space and Defencen (ent. Astrium) rakentaman Ariane 5 -raketin viritetyllä versiolla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Rosetta piti lähettää jo tammikuussa 2003 ja sen oli määrä mennä tutkimaan komeetta Wirtasta.

Laukaisu peruttiin kantoraketin teknisten ongelmien vuoksi. Rosettaa ja sen laskeutujaa varten piti tehdä muutoksia, sillä Churyumov-Gerasimenko on suurempi kuin Wirtanen.

ESA:n Rosetta-hanke on maksanut noin 1000 miljoonaa euroa koko elinkaarensa aikana. Kyseessä on pitkälti suomalaisvalmisteinen luotain. Patria on suunnitellut ja rakentanut Rosettan rakenteen ja tehonjakoyksiköt. Ilmatieteen laitoksen planeettatutkimusryhmä on osallistunut kuuden mittalaitteen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Rosetta-rekka perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Pohjoismaiselle kiertueelle startannut näyttely varustettiin ja  suunniteltiin suomalaisvoimin. Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. ++

Rosetta-rekan kiertueen jäljellä oleva osuus:

20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9 - 18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9 - 18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9 - 18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9 - 18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9 - 16