Yhä suurempi osa Itämeren alueen ja erityisesti Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävistä Venäjän valtiollisista ilma-aluksista lensi vuoden 2023 aikana puutteellisin tiedoin eli oli ns. pimeä lento. Venäläisten ilma-alusten lentomäärät olivat vuonna 2023 hieman edellisvuotta alhaisemmat.

Vuoden 2023 tilastojen mukaan puutteellisin tiedoin tehtyjen lentojen osuus Venäjän valtionilma-alusten lentotoiminnasta Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2023 noin 84 prosenttia kokonaismäärästä. Edellisvuonna puutteellisin tiedoin lensi 59 prosenttia lennoista. Puuttellisin tiedoin lennettyjen lentojen osuus lentojen kokonaismäärästä on noussut 25 prosenttiyksikköä.

Lennon tiedot ovat puutteelliset, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) koneella ei ole lentosuunnitelmaa, 2) koneen toisiotutkavastain ei ole päällä, tai 3) kone ei ole radioyhteydessä lennonvarmistuselimiin.

Venäläisten valtionilma-alusten lentotoiminnan kokonaismäärä Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli viime vuonna edellisvuotta alhaisempi. Ilmavoimat käyttää vertailutasona vuotta 2014 (100%). Siihen nähden vuonna 2022 määrä on ollut vertailun suurin eli 115 prosenttia ja vuoden 2023 osalta määrä oli 94 prosenttia eli lähes vertailutasovuoden tasalla.

Oheinen kaavio kuvaa Venäjän lentotoiminnan kehitystä kansainvälisessä ilmatilassa Suomenlahden yllä vuosina 2014–2023. Kunkin vuoden sinisen palkin korkeus on suhteutettu vuoden 2014 lentojen määrään, joten siitä saa käsityksen puutteellisin tiedoin lennettyjen lentojen määrällisestä kehityksestä.

Nato-maiden ilmavoimien hävittäjät suorittivat vuoden 2023 aikana kaikkiaan yli 300  tunnistustehtävää eri puolilla Eurooppaa tapauksissa, joissa Venäjän valtion sotilasilma-alusta lähestyi liittoutuneiden ilmatilaa. Suurin osa näistä tapauksista tapahtui Itämeren alueella. Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023 (Lue uutisemme aiheesta: Naton hävittäjillä Euroopassa yli 300 venäläiskoneiden tunnistuslentotehtävää vuoden 2023 aikana).

Suomen ilmatilaa venäläiset sotilaskoneet ovat loukanneet edellisen kerran elokuussa 2022. Näiden lisäksi neljän venäläisen lentoyhtiön koneet tulivat luvattomasti Suomen ilmatilaan maaliskuussa 2022.

Suomenlahdella on suhteellisen kapea kansainvälisen ilmatilan kaistale, jonka kautta venäläiset lentävät mm. huoltolentoja Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaan Kaliningradin tukikohtaansa.

 
Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa ja alueita 24/7

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV/AKT) on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa jatkuvasti eri puolille maata sijoitetuilla ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla. 

Alueellisen koskemattomuuden valvonta (AKV) ulottuu satoja kilometrejä Suomen valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Valvonnan pääkalustona toimivat 24/7 eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat. Niitä on kolme eri päätyyppiä, jotka ovat KAVA, KEVA ja lähivalvontatutka LÄVA.

Tutkahavainnoista kootaan Suomen ja lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen johtaminen perustuu. Ilmavoimien tutkiin perustuva valvontakyky tukee myös siviili-ilmailua ja muiden viranomaisten toimintaa.

Valvonnan tuottamat havainnot kootaan ja analysoidaan Ilmaoperaatiokeskuksen (IOK) johdolla. Havaittuja koneita saatetaan käydä tunnistamassa lähietäisyydeltä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Tällaisista QRA (Quick Reaction and Alert) -päivystyskoneen lennoista tehdään satunnaisesti äänihavaintoja myös maan pinnalta. Ilmavoimat on lisäksi silloin tällöin julkaissut kuvia koneista, joita näillä lennoilla on käyty tunnistamassa Itämeren alueella. MH

Lue myös: